Skip to main content

Marcus Knuth: Kalaallit Nunaannut Ataatsimiititaliami siulittaasup nikinnera pissusissamisoorpoq

Marcus Knuth, Venstre, tupaallassimavoq Kalaallit Nunaannut Ataatsimiititaliamut siulittaaasunngortinneqarami: – Immaqali pissusissamisuuinnarpoq Kalaallit Nunaata Danmarkillu siulittaasuuffik sinnersaraallutik tassani siulittaasuusarnissaat, tassami suliassat qallunaanut-kalaallinut attuumassuteqarmata, siulittaasortaaq oqarpoq

Ukiut 20-t sinnerlugit siullermeersumik qallunaamik folketingimut ilaasortamik Kalaallit Nunaannut Ataatsimiititaliami siulittaasunngortoqarpoq, taannalu tassaavoq Venstremeersoq Marcus Knuth. 2015-imi juunip 18-ianni folketingimut qinersinissap tungaanut partiip nunatsinneersup, qinersinermi taaguunneqarnerpaasimasup, ataatsimiititaliami siulittaasuuffik inuttalertaraluarpaa.

Ataatsimiititaliani siulittaasuuffiit iligiit saamerliit talerperliillu akornanni agguataarnissaannik isumaqatigiinniarnerit inerneraat talerperliit Kalaallit Nunaannut Ataatsimiititaliami siulittaasuutitaqalernerat. Siulittaasuuffik pillugu IA-p Venstrellu isumaqatigiinniarnerat ajalusoorpoq, Venstrep piumasarimmagu Inuit Ataqatigiit siulittaasuuffik tigussagunikku Danmarkimi nunap iluanut tunngasunik tamanik taasinerni taaseqataasassanngitsut. Tamanna akuerineqanngilaq, tamatumalu kingorna Venstremeersoq Marcus Knuth siulittaasunngortinneqarpoq.

Siulittaasunngortup tupigusuutigaa saamerliit siulittaasuuffik piniarlugu annertunerusumik iliuuseqarsimanngimmata:

Kalaallit Nunaannut Ataatsimiititaliami siulittaasunngortitaagavit tamanna tupaallaatigaajuk?

– Aap immannguaq. Kalaallimmi ilaasortat marluullutik saamerlernut atapput, taamaattumik naatsorsuutigisimavara saamerliit siulittaasuuffik taanna pingaartissimassagaat. Tassami ataatsimiititaliani assigiinngitsuni siulittaasuuffiit inuttalerneqartarput iligiit saamerliit taperlerliillu isumaqatigiinniuteqarnerisigut, Marcus Knuth erseqqissaavoq.

Nikinneq pissusissamisoortoq

– Taamatut oqariarlunga 2009-mi namminersorluni oqartussaanerup nutaap eqqunneqarnerata kingorna Kalaallit Nunaannut tunngasut tamangajavimmik ullumikkut Kalaallit Nunaata Inatsisartunit Naalakkersuisunillu aalajangertarlutillu ingerlanneqarput. Taamaattumik suliassat ullumilkkut Kalaallit Nunaannut Ataatsimiititaliami oqaluuserineqartartut pingaartumik tassaapput qallunaat-kalaallit ataatsimut soqutigisaqarfii, ilaatigut nunanut allanut politikki isumannaatsuunermullu politikki. Taamaattumik immaqa pissusissamisuuinnarpoq qallunaat kalaallillu sinnersaraallutik siulittaasuusarnissaat, Folketingimut qinigaarngaartoq oqarpoq.

39-nik ukiulik Marcus Knuth politikkimi nutaajunngilaq. Venstremeersup Jakob Ellemann-Jensenip Christiansborgimi politikkikkut siunnersortigisimavaa, 2014-imilu maajimi Europaparlamentimut qinersinermi qinigassanngortissimavoq. Tassani Danmarkimi qinigassanngortittunit 100-nit normu 30-iuvoq.

Politikeri aamma ukiorpaalunni Nunanut Allanut Ministereqarfimmi EU-p Afghanistanimi politiit suliniuteqarnerisa ambassadetigut suleqatigiissutiginerani pisortaasimavoq, kingullermillu Danmarkip Syriamut programmiani siunnersortaanerusimalluni.

Siulittaasup tullia nuannaraa

– Siulittaasup tullinngortoq Aleqa Hammond nuannareqaara, taavalu Aaja Chemnitz Larsenimik ataatsimiititaliamilu ilaasortanik allanik qanimut suleqateqarnissara qilanaaraara. Neriuppunga nunanut allanut tunngasunik illersornissamillu misilittakkakka pissutigalugit Kalaallit Nunaannut Ataatsimiititaliami nutaami pitsaasumik sunniuteqaqataasinnaassallunga, Marcus Knuth oqarpoq.

Inuit Ataqatigiit, IA-p, siulittaasuuffiup isumaqatigiinniutigineqarnerani Venstrep piumasaqaataa mamagisimavaa. IA Danmarkimut tunngasuni tamani taaseqataasassanngitsoq piumasarineqarpoq, partiili isumaqarpoq Kalaallit Nunaannut tunngasorpassuit suli ´nunap iluani politikkimut´ attuumassuteqartut. Tamanna oqaaseqarfigisinnaaviuk?

IA-p tulleriiaarinera paasisinnaanngilaa

 Isumaqatigiinniarnerni uanga nammineq peqataasimanngilanga, taamaattumik immikkoortut ilisimanngilakka. Paasisakkali malillugit IA-p qineqqusaarutigisimavaa apeqqutit taamaallaat Kalaallit Nunaannut tunngassutillit IA-p sammisassagai. Kalaallit Nunaannut Ataatsimiititaliami siulittaasuuffimmik IA neqeroorfigineqarsimammat, taava paasisinnaanngilara sooq maanna Danmarkimi nunap iluanut tunngasunut taasisinnaatitaanertik maanna pingaarnerutileriataaleraat, Marcus Knuth akivoq.

Kalaallit Nunaannut suna suliarissallugu qilanaarinerpaaviuk?

– Siullerpaamik Aleqap Aajallu naapinnissaat qilanaarinerpaavara, oqaloqatigiissutiginassagatsigu Kalaallit Nunaannut Ataatsimiititaliami suut oqaluuserineqarnissaat kalaallinit kissaatigineqarnersoq. Tulliullugu qilanaarinerpaavara Kalaallit Nunaannut uteqqinnissara, maanna ´politikerimit´ isiginnittumik, neriuppungalu Atlantikoq akimorlugu ataatsimut anguniakkatsinnut paasinninnermut nukittorsaaqataasinnaallunga.

Oqarsimavutit naalagaaffeqatigiinnerup nukittorsarneqarnissa tapersersorlugu, tamannalu immaqa oqaatiginnilaarpoq illit nammineq namminersulivinnissamut isumannik, imaluunniit qanoq?

– Ataqqilluinnarpara piffissaq ungasinnerusoq isigalugu namminersulivikkusuttoqarmat. Taamatut oqareerlunga taava naalagaaffeqatigiinni sammisassarpassuaqarpoe Danmarkip Kalaallillu Nunaata suleqatigiilluarneruffigisinnaasaannik, Kalaallit Nunaata aningaasaqarnerata atasinnaassusia nukittorsarniarlugu.

Aatsitassarsiorneq

Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorneq nalinginnaasumik qanoq isumaqarfigaajuk?

– Aatsitassanik piiaaneq uuliamillu qalluineq apeqqutaapput misigissutsimut tunngassutillit, Kalaallit Nunaannullu Ataatsimiititaliap partiit akimorlugit namminersorlutillu oqartussat qanimut peqatigalugit tamanna ataqatigiissassavaa. Taamaattumik aasaanerani sulinngiffeqarnerup kingorna suliassama siullersarissavaat attuumassutilinni tamani tusarniaanissara, ataatsimiititaliami malittarisassarsinnik aalajangersaannginnitsinni.

Kalaallit Nunaat akulerutsinneqassaaq

Ullumikkut kalaallit politikeriisa isornartorsiorpaat Thule Air Basemut aalajangiisarnerni Kalaallit Nunaata peqataatinneqarpallaanngittarnera – kalaallit nunanut allanut politikkimi akulerutsinneqartarnissaannut illit nammineq qanoq isumaqarpit?

– Soorunami namminersorlutik oqartussat Issittumut tunngasuni nunanu tallanut politikkimi apeqqutinut tamanut akulerutsinneqartassapput, neriuppungalu tamatumani Kalaallit Nunaannut Ataatsimiititaliap tamarmiusup suleqatigiinnerput nukittorsassagaa.

Kalaallit Nunaannut qanoq attuumassuteqarpit?

– Aallaqqaammut oqarsimavunga Kalaallit Nunaannut Ataasimiititaliami ilaasortaarusullunga, pissutigalugu akkamma Eigil Knuthip Kalaallit Nunaanni ilisimatuutut sulinera tamatigut soqutiginnilluarlunga malinnaaffigisarsimagakku. Kingorna Tunumut Kitaanullu nuannarisannik tikeraartarsimavunga, maannalu aamma Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni politikkikkut suleqatigiinnermik annertunerusumik ilinniarnissara qilanaaraara.

Apersorneqarninni siullermi oqarputit qallunaat Kalaallit Nunaannik ilisimasaat soqutiginninnerallu annertusarneqartariaqartoq. Qanoq isilluta qallunaat Kalaallit Nunaannik nutaaliaasumik silatunerulersissinnaavagut?

– Imaasiallaannaq akissutissarsinissaa kissaatiginaraluarpoq! Aallaqqaammut ataatsimiititaliami politikerit kalaallit qallunaallu naapinnissaat qilanaaraara, taavalu tamakkua isumaat tusarumaarparput, Kalaallit Nunaannut Ataatsimiititaliap siulittaasua oqarpoq.

 

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER