Mæslingimik toqussutaasinnaasumik nappaalasoqaleratarsinnaasoq
Nuummi meeqqat affaasa missaanniittut taamaallaat mæslingimut, aappaluararnermut savarnermullu MFR-imut akiuussutissamik kapineqartarput. Tamannalu ima appasitsigaaq ataasiinnarmilluunniit napparsimasoqalerpat sualuttumik nappaalasoqalersinnaalluni.
Nunatta Nakorsaaneranit kisitsisit nutaat naapertorlugit meeqqamik mæslingimut, aappaluararnermut savarnermullu MFR-imutakiuussutissamik kapineqarnissaannik isumaginnittartut eqqissiunnaarnartumik ikittuararsuupput.
Nappaalalertoqarsinnaasoq
Nunatta sinnerani naatsorsuisoqarsimanngitsoq Nuummi meeqqat 15-inik qaammatillit 57 procentiinnaat MFR-imut akiuussutissamik siullermik, mæslingimut akiuussutissaasumik, kapineqarsimapput. Meeqqat sisamanik ukiullit 43 procentiinnaat aappassaanik kapineqarsimapput, aappaluararnermut savarnermullu akiuussutissaasumik.
Akiuussutissalerneqartartut ima ikitsigipput Kalaallit Nunaata mæslingimik nappaalanerujussuarmik nalaataqarnissaannut piffissaq apeqqutaaginnalerluni, Rigshospitalimi aseruuttoornernik nappaatinut nakorsaatini professori akiuussutissaliisarnermilu immikkut ilisimasalik, Jens Lundgren, naliliivoq.
- Danmarkimi ajornartorsiuteqarsimavugut, mannalu suli sualunneruvoq. Meeqqammi affaannaat MFR-imut akiuussutissalerneqartarput, professor Jens Lundgren, AG-mit kisitsisinik saqqummiussivigineqarami, oqarpoq.
Ataatsimoorluni tunillanneqarsinnaannginneq
Suliamik ilisimasallit naapertorlugit mæslingimut »ataatsimoorluni tunillanneqarsinnaannginneq« qulakkeerniarlugu 92-94 procentit akiuussutissalerneqarsimassasut, tamatumani akiuussutissalerneqarsimanngitsut aamma illersorneqalersarmata, tunillanneqarsinnaanngitsut amerlassusaannit nappaatip tuniluutiasup siaruarsinnaanera ajornarsisinneqartarmat.
Allaasserisaq tamaat aviisimi AG-mi atuaruk, uani ataani linki toorlugu isissutissarsiffigisinnaavutit: