Kuupiup qinersinissamut naliniinera: Apeqqutit pisariaqartut - akissutissallu!

Qinigassanngortittut nalunaarutigineqarnissaannut ullorititap kingulliup nallinnginnerani sapaatip-akunnerata siuliani partiit ataasiakkaarlutik qinigassanngortitat allattorsimaffii ataasiakkaarlutik saqqummiussuunneranni, naatsorsuutigineqareersutut arlalinnik tupaallannartoqarpoq. Aleqa Hammondip Nunatta Qitornai tunuliaqutaralugit qinigassanngortinnissaa eqqoriarneqartareerpoq, maannalu tamanna paasivarput. Soorunami qinersineq qanoq naammassiumaarnersoq, aamma taasinerit Vittup aamma Aleqap akornanni qanoq agguarumaarnersut pissanganassaaq.

Steen Lyngep maanna Demokraatinit qinigassanngortinnera aamma naatsorsuutigineqapajaareerpoq. Erinarsortartoq Pavia Geisler Nunatta Qitornai tunuliaqutaralugit qinigassanngortippoq. Imerniartarfiutilik Nicolai ’Burkaøl’ Nissen Siumut tunuiaqutaralugu qinigassanngorteqqippoq.

Kisianni qanorluunniit mumikkaluarutsigu, aamma kikkut qinigassanngortikkaluarpataluunniit, uagut ataatsimut siunissarput pillugu tunngaviusumk apeqqutit qinigassanngortittut neriulluartut oqaasertalersinnaassajunnarsivaat.

Aningaasaqarnikkut nammineq napatittoq

Qinigassanngortittut tamarmik partiillu Nunarput siunissami qanoq aningaasaqarnikkut imminut napatissinnaassanersoq tunngaviusumik isummerfigisariaqarpaat. Isumaginninnermut tunngasut annertunerusumik ukkatarineqarnerusariaqarput, inuuniarnermi atukkat naligiinngitsorujussuit, ilaqutariit ingerlanerliortut atornerluinerillu assigiinngitsorpassuit. Inuppassuit pisortanit pilersorneqartut qanoq inuussutissarsiornermut aamma inuiaqatigiinnut akuulersissinnaavagut?

• Naalagaaffimmit suliassaqarfinnik Namminersornermut aaqqiissutip tigusinissamut qanoq piginnaatitaaffeqarneranut ingerlariaaserisinnaasaanik pilersaaruteqanngilaq. Aningaasaqarneq amerlasuut nalunngereerpaat, taamaalilluni suliassaqarfiit akisussaaffigilernissaannut aningaasalersornissaannullu pisariaqartinneqartumik tunngavissaqareerpoq. Suliassaqarfinnit minnerusunit annerusunillu 32-iusunit marluinnaat tiguneqarnikuupput, tassami aatsitassanut inatsit nutaaq januaarip aallaqqaataani 2010-mi atuutilermat, tamatumalu saniatigut uuliasiornermi avatan nuassagaluarpoq.
• Namminiilivinnissaq pillugu oqallinnermi isiginniffik pingaarutilik suli ilanngutinngilaq. Tassa allaffissornermik annerusumik pisariaqartitsineq aamma atorfilittat ilinniarluarsimasut amerlanerit, naalagaaffimmit suliassaqarfinnik amerlanerusunik tigusinerup kingunerisassai. Assersuutigalugu atorfilittat qanoq amerlatigisut allallu pisariaqartinneqassanersut, suut ilinniakkat piumasaqaataassanersut aamma qanoq akeqassanersoq qinersisartunit tusassallugu soqutiginarsinnaassaaq. Partiit tamarmik allaffissorneq annikillisarniarpaat, qanoq ataqatigiissagamik?
• Inuerukkiartupiloortoqarpoq aamma kisitsisit pisortatigoortut naapertorlugit 20140-mi inuit 52.000-t missaaniilissasugut ilimagineqarpoq. Piffissamit ullumikkumit inuit 67-t sinnerlugit ukiullit marloriaatingajaassapput, sulisinnaasullu ikiliartussallutik. Nuuttartorpassuit ikilisinnissaannut qanoq iliorsinnaanerluta, amerlanerusullu angerlarteqqittarnissaannut erseqqissunik iliuusissarsiortoqartariaqarpoq, aammalu Nunatsinni innuttaasoqatit amerliartoqqilersinnissaannut iliuuseqartoqarluni.
• Assingisaanik Inatsisartut nutaat aamma Naalakkersuisunngortussat qanorpiaq inuussutissarsiutinik nutaanik aallartisaanissaat aamma qinersisartut paasitinneqarnissaminnut piumasaqarput. Amerlanerusunik pilersitsinissaq pisariaqarpoq, ingammillu tunisassianik avammut niuerutissat amerlanerusut. Aalisarneq aningaasaqarnikkut politikkikkullu annertuumik tatisimaneqarpoq, tamannalu inuussutissarsiut avammut tunisinermut tunngasuni sulisorpassualinni kisartaapajaarpoq. Tatisimanninnerup tamatuma oqilisaaffigineqarnissaat pisariaqarluinnarpoq, tamannalu inuussutissarsiutinik suliffinnillu nutaanik pilersitsinikkut taamaallaat pisinnaavoq.
• Apriilip 24-anni qinersinermi qinigaasut annertuumik piumasaqaatilimmillu suliassaqarput, aalisarnermut inatsimmik nutaamik amerlanernik naammagisimaarneqartumi aamma inuiaqatigiit aningaasaqarnerannik innarliinngitsumik akuersiniartussaallutik. Aalisarnermut inatsit nutaaq suliat nutaat qanoq aallartinnissaannut periusissamik ersarissumik peqateqartillugu suliarineqarlunilu akuerineqartariaqarpoq. Suliniutit nutaat tamarmik iluatsinneq ajorput, kisianni ilaat iluatsittarput.
• Ilinniartitaanermut aningaasarpassuit atortaraluarlutigit, angusat pakatsinarluinnarput. Inuusuttorpassuit ilinnialernissamut akuerisaanngitsoortarnerisa saniatigut akuerisaasimasut iluatsitsisut affaat ajoraluartumik ilinniakkaminnik naammassinninngitsoortarput. Meeqqat atuarfiata ingerlalluannginneranik, peroriartornermi atukkat ajortut aamma meeqqat atuarnerannut angajoqqaat soqutiginninnginnerannik pissuteqarpoq. Ilinniartitaanerup sutigut tamatigut pitsanngorsarneqarnissaa pisariaqarpoq, amerlanerusut ilinnialersillugit, minnerunngitsumillu naammassinngitsoortartut ukkataralugit.

Sammisanik qanigisanik oqallisiginninneq

Ilulissani TV-kkut radiokkullu toqqaannartumik aallakaatinneqartumik aallakaatitsinerup siulliup ingerlanneqarnerata nalaani una nassuiaat allanneqarpoq. Qinersisartut apeqqutaat soorunami inuuniarnermi atukkanut tunngaviulluinnartunut tunngapput. Ilulissanilu qinersisartunik ataatsimiititsineq soorunami aalisarnermut tunngasorujussuuvoq. Kisianni qinersisartunik qineqqusaarniarnermut, aamma qinersisartut oqaasii malillugit oqalunnermut tunnganerpaavoq. Danmarkimit avissaarneq aamma namminiilivinnissaq qinersisartunit imaluunniit qinigassanngortittunit taaneqanngilaq.

Kuupik Kleist, ukiuni tallimani politikkikkut qaffasissumik suliaqarsimanngitsoq, politikkikkut suliaqarnermini piffissami malunnaarteqarnerpaat ilagaat. Naalakkersuinikkut suliaqarnermini IA-mi siulittaasunngornini, Naalakkersuisuni siulittaasunngornini aamma Folketingimut ilaasortanngornini iluatsissimavai. Atorfiit kingulliit marluk taakkartorneqartut IA-mi siullerpaalluni anguai. Ukiuni kingullerni politikki pillugu tusagassiuutini naliliillattaartarpoq.