Kunngeqarfiup Issittumut periusissaanut Kalaallit Nunaata ilanngussaqarnissaa Danmarkip utaqqivaa
Kunngeqarfiup Danmarkip Issittoq pillugu periusissani piaartumik inissinnissaa Lars Løkke Rasmussenip pingaaruteqarnerarpaa. Nunarsuarmi politikkikkut pissutsit aamma Ruslandip Ukrainemi sakkortusaarnera pissutigalugu aatsaat taama pingaaruteqartigisoq, taassuma naqissuserpaa. Kalaallit Nunaata ilanngussassai maanna utaqqivai.
Kunngeqarfiup Issittumut periusissaata naalagaaffeqatigiit immikkoortuini tamanit soqutigisanik imaqassaaq. Taamaattumik periusissap naapmmassineqannginnerani Savalimmiunit, Kalaallit Nunaannit Danmarkimiillu ilanngussisoqarnissaa pingaaruteqarpoq. Kisianni periusissaq nutaaq utaqqineqarpoq.
- Naatsumik unneqqarissumillu akissut: Maanna ingerlariaqqinnissatsinnut kalaallit ilanngussassaat utaqqivagut.
Danmarkip nunanut allanut tunngasunut ministeriat, Lars Løkke Rasmussen, Sermitsiaq.AG-mut taama oqarpoq.
Danmark 2019-mili Kalaallit Nunaata Naalagaaffeqatigiit Issittumut periusissaannut ilanngussaqarnissaanik qinnuiginnippoq, kisianni sivisuumik suliarineqarpoq, Lars Løkke Rasmussenip oqarnera naapertorlugu, Kunngeqarfiup periusissaata naammassinissaanut taanna kisimi amigaataavoq.
- Periusissaq taanna Naalagaaffeqatigiinnermi immikkoortut pingasut akornanni naligiissumik iliuuseqaqatigiinneratigut ineriartortinneqarnissaa pingaaruteqarpoq. Nunami nunanut allanut tunngasunut ministeritut Naalagaaffeqatigiit nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkianik aalajangersaanissaq akisussaaffigaara. Savalimmiunit aamma Kalaallit Nunaannit ilanngussaasa pissarsiarinissaat, danskit ilanngussaat ilanngullugit periusissiarineqassapput, tamatta isumaqatigiissutigisinnaasatsinnik.
Issittumi naalagaaffinni periusissaqanngitsutuaq
Lars Løkke Rasmussen sapaatip akunnerani matumani Nuummiippoq, tassanilu aamma nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisoq Vivian Motzfeldt (S) periusissaq pillugu oqaloqatigaa. Tamannalu aamma ajoqutitaqarpoq, Lars Løkke Rasmussen oqarpoq.
- Issittumi naalagaaffimmi kisitta atorsinnaasumik periuseqanngitsutuaavugut, erniinnarlu illersornissamut isumaqatigiissummut ukiuni qulini atuuttussamut aalajangiisussaavugut, tassani danskit illersornissaata qanoq ilusilersorneqarnissaanut tunngatillugu milliarderpassuarnik aningaasaliisussaavugut.
- Issittumi qanoq sanarfinissamut ilarujussua tunngavoq. Aalajangiinerit taakku Kunngeqarfimmi ataatsimoorluni Issittup qanoq isigineqarneranik tunngaveqartariaqarput. Periusissap oqimaaqatigiissuunissaa pingaartippara, kisianni aamma kalaallit naalakkersuisuisa inatsisartunit suliarineqarnissaanik oqaaseqartoqarnera ataqqivara, taamaattumillu suliaq sivisusinnaasoq.
Illersornissamut isumaqatigiissut juulimi Natomi saqqummiunneqassaaq
Issittoq pillugu periusissaq ilaatigut illersornissamut isumaqatigiissummut, upernaap ingerlanerani Folketingimi isumaqatiginninniutigineqartussamut tunuliaqutaassaaq, taanna Natomi juulimi Vilniusimi ataatsimeersuartoqannginnerani piareerneqassaaq.
2030-mit Danmarkimi BNP-p 2 procentianik illersornissamut immikkoortitsisoqartarnissaanik, Natomut neriorsuuteqarnerup naammassineqarnissaa Danmarkip tungaanit anguniarneqarpoq.
- Illersornissamut isumaqatigiissusiorluni milliarderpassuarnillu aningaasaliisinnarluni, maani Issittumi sooq taama iliornerluta kingorna aatsaat paasissagutsigu eqqumiissaaq, Lars Løkke Rasmussen oqarpoq.
Nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisoq Vivian Motzfeldt oqaaseqartinniarlugu Sermitsiaq.AG-p sulissutigaa.