Skip to main content

Eqqumiitsuliornermik Ilinniarfiup siunissaa suli ilisimaneqanngilaq

Namminersorlutik Oqartussat suli aalajanginngilaat ukioq ataaseq eqqumiitsuliornermik ilinniagaqarfik Nuummiiginnassanersoq imaluunniit Naalakkersuisuusimasut siunnersuutigisimasaattut Aasiannut nuunneqassanersoq.

Timersornermut Naalakkersuisup Maaji Nuan tulluussimaarutigigaa

Meeqqaniit utoqqarnut qaammammi matumani aalanerulertussaapput. Illoqarfippassuarni kommunillu tallimaasut nunaqarfiini Maaji Nuan-imut atatillugu timersornikkut sammisassaqartisinissaq aaqqissuunneqarsimavoq.

Maligassiuilluartoq – ajutoornissami tungaanut

Nauja Lynge ukiuni 40-ni manniup qalipaata iluaniissimavoq. Pisuusaartuusimavoq. Kalaaliunini miserratigalugu. Maanna atuakkiorsimavoq ”errortassaativut ipertuut Danmarkimi illoqannginnersani qanoq ililluta nivinngartarsimanerivut”. Assigiinngisitsinerlu pillugu.

Louisiana kalaallip eqqumiitsuliaanik pisiortortoq

Luisianami Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik danskip-kalaallip eqqumiitsuliortup Pia Arkep eqqumiitsuliaanik ukiut kingulliit qulit ingerlaneranni pisiortortarsimavoq, eqqumiitsulianillu saqqummersitsiviup nunani tamalaani akuerisaasup ilisimatitsissutigaa, Arkep eqqumiitsuliai aasamut saqqummersinneqarniartut.

Imigassaq ileqqullu peqqinnartut qitiutinneqassasut

Ilisimatusarnermit ersersinneqarpoq meeqqat inuusuttullu sammisassaqartitsinerni peqqinnartuni aaqqissuussaasunilu peqataasut imigassamut tupamullu naaggaarnerusartut. Tamatuma saniatigut ataatsimoorfiit peqqinnartut akuutitsisullu meeqqat inersimasullu isumakkut peqqissusaannik pitsaanerulersitsisarput.

Isertitsivimmi matoqqasumi tusarnaartitsineq siulleq

Inuk isertitsivittaami matoqqasumi siullersaalluni tusarnaartitsivoq. Misigisaq immikkuullarilluinnarpoq pikkunarlunilu, Inunnguaq Petrussen oqarpoq.

Dronninngi aasamut tikeraalersoq

Dronning Margrethe, Kunngip umiarsuaata Dannebrogip ukiumoortumik aasaakkut angalanerani Nunatsinnut juulip qaammataani tikissaaq

Portugalimiut Nunatsinnik soqutiginnittut

Ilisimatuutut suliniummi nutaami Portugalimiut Kitaata sineriaani 1930-mit 1970-imut aalisarnerat qulaajarneqassaaq.

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Atornerlugaanermiit neriuummut asanninnermullu

Atornerlugaanerup kingornagut inuuneq qaamanerulerseqqinniarlugu qanoq iliorsinnaanerput pillugu eqqumiitsuliortoq Gukki Nuka isiginnaagassianillu ilitsersuisartoq Hanne Trap Friis eqqumiitsuliornikkut annertuumik suliniuteqarput.

Holmip Illua: Erfalasoq qeqqussanik apummillu assiliartalik

Holmip Illua nutaamik erfalarsortaarsimavoq, erfalasoq eqqumiitsuliortup koreamiumit danskimillu kingoqqisup Jette Hey Jin Mortnesenip sanaaraa. Eqqumiitsuliortup Gudrun Haslep erfalasualiatut eqqumiitsuliap suliarineqarnissaa isumagisimavaa.

Niviaq 855.000 koruuninik nalilimmik legatinnattoq

Niviaq Korneliussenip atuakkioriaasia Statens Kunstfondenimit ima pikkugineqartigisimavoq, ukiuni pingasuni suliaqarnissamut legatimik piumaneqaqisumik 855.000 koruuninik nalilimmik tunineqartut arfinillit akornanniilluni.

Kujataata provstia nutaaq ivertinneqarpoq

Thala Samuelsen Kujataani provstitut sapaatiummat apriilip 18-iani ivertinneqarsimavoq. Tamanna pivoq nalliuttorsiualaarnermi Biskoppip Paneeraq Siegstad Munkip Qaqortumi ivertitsinerani. Assit uani takukkit.