Klamydia inuusuttuaqqat akornanni atugaaqaaq

Atoqatigiinnermi usuup puua atorneqakulanngilaq – aamma inuusuttuaqqat akornanni.

Peqqinnissaqarfiup 2020-mi inuusuttuaqqat 13-19-it akornanni ukiulinni agguaqatigiissillugu ullormut klamydiamik tunillatsittut marluk aamma gonorrémik tunillatsittut ataatsimit amerlanerulaartut siumortarpai.

Nunatsinni Nakorsaaneqarfiup allakkiaani kinguaassiutitigut nappaatit klamydia aamma gonorré 2020-mi naatsorsorneqarnerisa tamanna takutippaa.

Inuit 867-it 13-19-inik ukiullit 2020-mi minnerpaamik ataaseriarlutik klamydiamik nappaateqarput, inuillu 518-it ukioqatigiiaanni taakkunani minnerpaamik ataaseriarlutik 2020-mi gonorrémik nappaateqarput.

Inuusuttut 13-19-it akornanni ukiullit 2020-mi klamydiamik nappaateqartut, ukiumi tassani aamma qanoq amerlatigisut gonorrérsimanersut, Nunatsinni Nakorsaaneqarfiup misissorpaa.

- Ataqatigiissaarneqarneranni imminnut naapertuuttut 318-it nassaarineqarput, taamaalillutik inuusuttuaqqat 318-it 2020-ip ingerlanerani klamydiamik gonorre-millu tunillatsissimapput, Nakorsaaneqarfik allakkiami taama ilisimatitsivoq.

Suli inersimasunngunngitsut pingaartumillu atoqatigineqarsinnaanermut ukiui inuuttut akulikitsunik klamydiamik tunillatsittarnerat, Nunatsinni Nakorsaaneqarfimmit ernumanartutut nalilerneqarpoq.

Klamydiamik tunillatsittut amerlassusaat allanngunngitsoq
Klamydiamut misissuinerit 2020-mi tamarmiusut 15,6 procentii klamydiap tappiorannartuanik nassaarfiupput. Tassa misissuinerit 20.101-init 3.132-t klamydiamik tunillatsissimanerannut naapertuuppoq. 2019-imut sanilliullugu 34-iinnarnik ikinnerupput.

Aammaarluni klamydia arnat akornanni atugaaneruvoq. Arnat 1.848-t aamma angutit 1.136-t 2020-mi minnerpaamik ataaseriarlutik klamydiamik tunillatsissimapput.

Inuusuttut innuttaasut akornanni ineriartorneq pitsaanngitsumik ingerlammat, inuusuttut akornanni kinguaassiutitigut nappaatit akiorniarlugit pitsaaliuinermik suliaqaqqinnissaq pisariaqarsinnaasoq, Nunatsinni Nakorsaaneqarfiup oqaatigaa.

- Taamaammat 30-it inorlugit ukioqaraanni assigiinngitsunillu atoqateqartaraanni, nappaatinut atoqatigiinnikkut tuniluuttartunut akuttunngitsunik misissortittarnissaq innersuussutaavoq, Nakorsaaneqarfik taama oqariartuuteqarpoq.

Gonorré atugaanerulersoq
2019-imut sanilliullugu nunatsinni gonorrémik tunillatsittut amerlanerupput. Misissuinernit 20.101-nit 2.015-it gonorrémik tunillatsissimasut takutippaat. Taakku 2020-mi misissuinerit tamarmiusut 10 procenteraat. 2019-imullu sanilliullugu 240-nik amerlanerusut tunillatsipput, Nunatsinni Nakorsaaneqarfik allakkiamini taama ilisimatitsivoq.

Ukiuni pingasuni kingullerni gonorrémik tunillatsittut amerleriarsimapput.

Inuusuttut 15-24-llu akornanni ukiullit amerlasuut ingammik gonorrémik tunillatsittarnerat ernumanartoq, Nunatsinni Nakorsaaneqarfiup ilisimatitsissutigaa. Inuit gonorrémik nappaateqartut ukiui agguaqatigiissillugit 26,2-miipput. Aammaarlunilu arnat amerlanerusut gonorrémik nappaateqalersarput. Arnat 1.962-it aamma angutit 757-it 2020-mi minnerpaamik ataaseriarlutik gonorrémik nappaateqarput.

2020-mi meeqqami tallimanik ukiulimmi klamydiamik nappaateqartumik siumuisoqarsimasoq, Nunatsinni Nakorsaaneqarfiup ilisimatitsissutigaa. Peqqinnissaqarfiup angajoqqaat oqaloqatiginnissamut aggersarsimavaat, suliarlu politiinut nalunaarutigalugu. Niviarsiaqqanut nukappiaqqanullu ukiukitsunut kinguaassiutitigut nappaatinik tunillatsissimasunut tunngatillugu peqqinnissaqarfik nalunaaruteqarnissamut sakkortusisamik pisussaaffeqartoq, Nunatsinni Nakorsaaneqarfik ilisimatitsivoq.

Arlaqartut kinguaassiutitigut nappaateqarnerminnik ersiuteqartanngimmata, kinguaassiutitigut nappaateqartunit siumorneqartunit nappaateqartut amerlanerusinnaasut ilisimatitsissutigineqarpoq.