sakkutuunit nalunaarusiaq:
Kina aamma Rusland Issittumi akorngutaaratarsinnaasoq
Sakkutuut isertortumik paasiniaasartuisa Ruslandip aamma Kinap Kalaallit Nunaannut eqqaanullu tikittarnerat nakkutigaat
Russit aqqartartui Kalaallit Nunaanni aamma kinamiut Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermik soqutiginninnerat nalagaaffiup isumannaallisaaneranut aamma inissisimaneranut akorngutaalersinnaavoq.
Sakkutuut isertortumik paasiniaasartui, Forsvarets Efterretningstjeneste, paasiniaanermi aarlerinartoqarneranut naliliinermik saqqummersitaminni kingullermi taama naliliipput.
Rusland nukersortoq
Siullermik Ruslandip inissisimaneranut nalilersuisimapput - Issittumi aamma Kalaallit Nunaanni eqqaanilu territoriaani soorlu Qalasersuarmiittarnerat ilanngullugu.
- Ruslandip politikikkut aamma sakkutooqarnikkut Issittumi iliuusaasa takutippaat, nunarsuup issittortaani tamani pissaaneqarnerpaatut imminut isigisoq, tassani allaqqavoq.
Sakkutuut isertortumik paasiniaasartui isumaqarput, russit Issittumi ataatsikkut ajunngissaarlutik sakkortusaarlutillu pilersimasut.
Atuaruk: Putinip Kielsen qaaqquaa
- Ruslandip suleqatigiinnermut tunaartaq suli malinniarpaa, kisianni Ruslandip Issittumut politikkia unamminartumut aqqummut inissikkiartuaalerpoq. Ukiuni arlalinni Ruslandip Issittumi suleqatigiinnissamik tunaartaa taarsernavianngilaa, kisianni marloqiusamik ingerlaneq suleqatigiinnermi malunnarnerulersissinnaasarpaa, Danmarkimi paasiniaasartut taama oqarput.
Illersorneq aamma saassussineq
Ruslandip Issittumi sakkutooqarnini annertusararlugu aallartikkaa isumaqartoqarpoq, Nordøstpassagemik nakkutiginninnissamik aamma Ruslandip avannarpasittortaa sakkutuunut illersornissaanut siunertaqartumik.
Sakkutooqarnikkut 'annertusaaneq' illersornerusoq, saniatigullu aamma politikkikkut saassussinerusoq nalunaarusiami allaqqavoq.
Isertortumik paasiniaasarfiup taassuma saniatigut nalilerpaa, Kinamiut Kalaallit Nunaanni millionilikkaanik aningaasaliinerat, soorlu Kuannersuarni suliami aamma Isuani suliami, isumannaallisaanermut aamma apeqqutissaasut.
- Kinap ukiuni kingullerni pisuussutinut Kinap avataaniittunut piaasinnaanissamut kissaateqarnera Issittumut Kinap soqutiginnilerneruneranik malitseqarpoq, tassani Kalaallit Nunaat ilanngullugu, sakkutuut allapput.
Aningaasaqarneq patanartoq
Kalaallit Nunaat aningaasaqarnikkut nuna anginngimmat, Kina sukkasuumik politikkikkut annertuumik Kalaallit Nunaanni sunniuteqalersinnaasoq nalilerneqarpoq.
Aammalu atortussiassat sumut atorneqassanersut apeqqutaavoq.
- Kinamiut suliffeqarfii, aningaasaateqarfii aamma oqartussaasui arlaqartut Kalaallit Nunaanni aningaasaliinissamut soqutiginninnertik takutereerpaat, ingammik aatsitassat soorlu savimineq, kanngussak, uran aammalu aatsitassat qaqutigoortut. Aatsitassaq qaqutigoortut ilaat, sakkutooqarnerup tungaatigut sakkussianut teknikkikkut pisariusunut ineriartortitsinermi sanaartornermilu atorneqartarput, avatangiisinut aamma it-lerinermut teknologiinut, soorlu mobilinut atorneqartartut nalunaarusiami allaqqavoq.
Nalunaarusiaq qallunaatoortoq uani atuaruk: Efterretningsmæssig Riskovurdering 2015
Aamma atuaruk: Nunat arfineq-pingasut sinerissami alapernaarsuinissamut isumaqatigiittut