Kim Kielsen tatiginninnginnerup oqaluuserineqarnerani oqaaseqartoq

Nutarterneqartoq nal. 19.20 Kim Kielsenip oqaaseqaataa kingulliullugu ilanngullugu, aaqq.

Naalakkersuisoqatigiit tatiginninnginnermik oqaluuserisassaq Hans Enoksenimit saqqummiunneqartoq anigorsinnaassaneraat nalunarpoq.

Inatsisartut ataatsimiittarfianni akunnerup affaani unillatsiartoqareersorlu ataatsimiinneq aallarteqqippoq, tamatumanilu Karl-Kristian Kruse aallarniilluni nassuiaateqarluni, amerlanerussuteqartut aalajangiineri ataqqineqartariaqartut. Tamanna pivoq aningaasanut inatsisissaq pillugu isumaqatigiissut akerleriissutaasoq, nuna tamakkerlugu akerliussutsimik takutitsinerit ingerlanneqareersullu sisamanngornermi akuersissutigineqartoq, ersarissmik innersuussutigalugu.

Tatiginninnginnermik oqaluuserisassanngortitsineq atuaruk

IA-p siulittaasua Múte B. Egede siulliulluni oqaaseqarpoq:

- Taarsiisaqattaarneq inuiaqatigiinnut akisuallaaleqaaq. Matoqqasumik ingerlaaseqarneq innuttaasunik aningaasanik aallerfigineqartunik peqataatitsinngiffiusoq naammalerpoq. Illuatungiliuttut isummersuutaannik ipititsisoq. Tatiginninnermik tunngaveqarluni aqutseriaaseqarneq peerneqarsimavoq, innuttaasunilu annilaanganermik pilersitsisoqarsimallluni, IA-p siulittaasua oqarpoq.

- IA pinngitsoortitsiniarluni oqaluuserisassaq itigartitsiumaarpoq, naalakkersuisut siulittaasuannik tatiginnikkunnaarsimagatta. Naalakkersuilluarneq pisariaqalermat. Naalakkersuisoqatigiinnit partiit marluk aallarteqqaarnermit anereerput, tamannalu naalakkersuinikkut ingerlatsinerup naammaginnarunnaarsimaneranut ersiutaavoq. Naalakkersuisut siulittaasuat ikinnerussuteqartunik naalakkersuisuutitaqalerami oqariartuuteqarpoq, partiit tamaasa isumaqatiginninniarfigisarniarlugit. Tamannali pinngilaq.

- Illuatungiliuttuni allaat aalisarnermut ataatsimiititaliarsuarmi malinnaasussaajunnaartinneqarsimavugut. Tamanna attanneqarsinnaanngilaq, Múte B. Egede oqarpoq.

Tusarnaassaagut

Tillie Martinussenip apeqqutigaa partiit tutsuiginassutsimi suna pilliutigineqassanersoq.

- Innuttaasunut uatsinnik qinigaatitsisimasunut tusarnaassaagut, Suleqatigiissitsisut aqutsisuat oqarpoq.

- Isumaqatigiinnginneq ataasiuvoq. Kisianni isumaqarpugut, Naalakkersuisut pissuserissaarnermik naqisimannittut, oqarpoq neriuutiginerarlugulu, Naalakkersuisut tatiginninnginnermik taasisitsineq anigussagunikku akuutitsinerulissasut ammanerulissasullu.

Tillie Martinussenip erseqqissaatigaa, innuttaasut qinersisinneqartariaqaraluartut tusarnaarnissaannut maanna piffissanngortoq.

Demokraatineersup Nivi Olsenip pinngitsoortitsiniarluni oqaluuserisassamik saqqummiussineq illersorpaa:

- Qinerseqqikkaluarutta suna angussavarput. Inuiaqatigiit ineriartornerat unitsissavarput. Inuunermik-una allannguineq annernartartoq kikkunnulluunniit, pujortarunnaarniaraangatta ullut siulliit annernartut, sukkumik unitsitsigaangatta ullut siulliit annernartut. Alloriarnissaq ilinniartariaqarparput, – eqqortumik sammivilimmut, akitsuutinik qaffaanerit aningaasanullu inatsit tamakkiisoq illersorlugit oqarpoq.

Tamatuma kingorna atuartunik nerisaqartitsinermut tapiissutit sooq peerneqarsimanerannut paatsiveqanngitsumik nassuiaateqarpoq.

- Akitsuutit massakkut ikkunneqartut piissaqqaarpavut aningaasaqarnerput pitsanngoqippat, Nivi Olsen, Demokraatinut siulittaasuugallartoq oqarpoq.

Atassut tupaallatsitsisoq

Atassutip siulittaasua qinigaarlaaq Aqqalu Jermiassen tamanut tupaallatsitsivoq akunnerni marlussunni oqallittoqareersorlu paasissutisiigami, Atassut pinngitsoortitsiniarluni oqaluuserisassamut taaseqataassanngitsoq. Siumumut Kim Kielsenimillu tapersersuisunut tunissut.

Taamaattorli Siumumeersup Henrik Fleischerip Atassutip siulittaasua ima paamisaartigaa, Atassutip siulittaasua ima oqartariaqalerluni:

- Taaseqataannginnissamik oqaaseqarnerigaluara atorunnaarseriaannanngorpara.

Kim Kielsen oqaaseqarpoq

Kim Kielsen oqallinneq naggaserlugu oqartussaaqataaneq amerlanerussuteqartullu aalajangiisarneri pillugit appisaluussivoq.

- Naalakkersuisoq ataaseq tunuarniuteqarmat akueraara. Pissaaneq pinnguaanngilaq. Ikinnerussuteqartut tusaaneqanngikkaangat “matoqqaneq, matoqqaneq” oqartoqartarpq. Inoqarfiit 34-t tikissimavavut ammasumik ingerlatsigatta. Soorunami isertuussassanik paasissutissaqaraangat taakkua isertuussassaanerat tunngavigalugu suliarisarpavut. Tamanna pisussaaffigaarput inatsisit naapertorlugit. Nunamik ingerlatsisinnaanermut tamanna tunuliaqutaavoq. Pisussaaffivut najoqqutaralugit ingerlatsivugut, Kim Kielsen oqarpoq.

- Ikinnerussuteqartut siunnersuutaat aningaasanik nalillit qassimmitaava akuerineqarpat. Tassa pisussaaffivut najoqqutaralugit ingerlatsivugut. Taannalu mamigineqarpat tassa aajuna periarfissaq, siulittaasoq oqarpoq, taassuminngalu tatiginninnginneq oqallinnermi tamarmiusumi tunngavigineqarpoq.

Kim Kielsen kamaammersimalluni akilluni oqaaseqarpoq akerliussutsimillu takutitsineq Lars Løkke Rasmussenip 2018-imi ukiassakkut mittarfiliortiternissamut aningaasalersuinissaq pillugu isumaqatigiissut atsiormagu Partii Naleqqamit aaqqissuusnneqartoq innersuussutigalugu.

- Akerlianik ippassaq akerliussutsimik takutitsineq ujaqqanik milloornertaqanngitsumik torersumik ingerlanneqarpoq, Kim Kielsen oqarpoq, partiillu naalakkersuisoqataasimasup pissusilersornera akuerisinnaanngikkini isertuunnagu.