Kiisami oqaluuserineqalersoq: Kina kalaaliua?
Inatsisartut Naleqqamit kina kalaaliunersoq pillugu oqallisissiaq akerleriissutaaqisoq marlunngornermi oqaluuserissavaat. Tamatuma saniatigut spiralilersuisimaneq pillugu Naalakkersuisut danskit naalakkersuisuinut nassuiaasioqquneqarnissaat pillugu Naleraq oqaluuserisassanngortitsisimavoq.
Kina kalaaliunersoq pillugut apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissiaq ukiuni arlaqalersuni kinguartinneqartarsimavoq.
Naleqqap Inatsisartuni ilaasortaatitai oqallittoqarnissaanik saqqummiussisuusimapput, tamannalu marlunngornermi kiisami Inatsisartut oqaluuserisassaannut ilanngunneqarsimalluni.
- Soorlu aamma danskit Danmarkimiittut, svenskit Sverigemiittut, taava uagut namminneq kina ”kalaaliunersoq” aalajangersartussaavarput, Naleraq oqallisissiamini allappoq.
Kina kalaaliulluni imminut taasinnaanersoq oqallisigineqassaaq, partiillu siunnersuutini imatut oqaasertalersimavaa:
- (...) Angajoqqaavit arlaat nunatsinni inunngorsimappat aammalu taakkua angajoqqaavini ataaseq nunatsinni inunngorsimappat taava ilimagissavat ILLIT aamma kalaaliugavit.
Mútep Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitaq innersuussutigigaa
Naalakkersuisut Siulittaasuat Múte B. Egede Inatsisartunut akissuteqaammik tunniussisimavoq, Naleqqallu siunnersuutaani piumasaqaatigineqartut tapersersorpasinngilai.
Siulittaasup ilaatigut Tunngiviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitaq innersuussutigaa, isumalioqatigiissitaq imatut allassimavoq:
”inuiattut uagutsitut ittut annertuunik anguniagaqarusuttut ukiumiit ukiumut nunarsuarmi allanngorartumi inuit kikkulluunniit piumassuseqarluartut nunatsinnut atassuteqarnissamik kissaateqartut akornatsinni ilanngutitinneqarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq.”
- Allatut oqaatigalugu kina kalaaliuneranik kalaallillu kinaassuseqarnerannik nassuiaasiussagutta ajornaatsuinnaanngilaq. Tamatumalli inuianni oqallisigineqarnissaa isummersorfigineqarnissaalu Naalakkersuisut tikilluaqquaat, Múte B. Egede allappoq.
Siulittaasup innersuussutigaa, Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitap suliassarigaa, pineqartoq pillugu oqallittoqarnerani Kalaallit Nunaanni innuttaasunik peqataatitsinissaq, tamatumalu kingorna Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaa taamaalluni naammassineqarpat tamanna Inatsisartuni oqaluuseqaqqikkumaartoq.
Spiralilersuisimaneq qulaajaaffigineqassasoq
Naleraq kinaassuseq pillugu apeqqutip saniatigut aamma allamik oqaluuserisassanngortitsisimavoq, matumani sapaatip-akunnerini kingullerni tusagassiorfitsigut oqaluuserineqaqisoq oqaluuserisassanngortissimavaa.
Partiimi aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqarsimavoq, tassani Naalakkersuisut "ukiuni 1960-ikkut qiteqqunneqarannit 1970-ikkut qiteqqunneqarannut qallunaat peqqinnissamik oqartussaasuisa Kalaallit Nunaanni naartunaveersaartitsinissamik periuserisimasaat pillugu Qallunaat naalakkersuisuisa nassuiaateqarnissaannik suliamik aallaartitsinissamik qinnuigineqarnissaannik" peqquneqassasut siunnersuutigisimagamikku.
DR-ip kalaallit arnartarpassuisa spiralilersorneqarsimanerat saqqummiummagu siunnersuuteqartoqarsimavoq. Arnat arlallit oqaluttuarisimavaat, aperineqaqqaaratik spiralilertissimanertik innarlerneqartutut misigisimallugu.
- Suleriuseq atorneqarsimasoq kanngunarluinnarpoq akuersaarneqarsinnaanngitsoq, Naleraq siunnersummut tunngavilersuilluni allappoq.
Naalakkersuisut akissuteqaamminni ilisimatitsissutigaat, siunnersuummut tamakkiisumik ilaliillutik, annikitsumilli siunnersuummut allannguutissatut siunnersuuteqarlutik:
- (..) Taamaaliornikkut misissuineq Peqqinnissaqarfimmik akisussaaffiup tiguneqarnera 1992-mi tikillugu naartunarveersaartitsinermi suliniutit tamarmik misussuiffigineqarnissaat siunertaralugu, Naalakkersuisut allapput.