Kielsen USA-mut uuliamik nittarsaassiartortoq
Naalakkersuisut Siulittaasuat Kim Kielsen ulluni makkunani USA-miippoq, amerikamiullu uuliasiornermik suliaqartunut Kalaallit Nunaat nittarsaallugu.
Uuliamut aammalu nukissiuuteqarnermut Naalakkersuisoq akisussaasoq, Jess Svane (S) aaqqissuussaminut peqataanissaminut pisinnaajunnaarmat Naalakkersuisut siulittaasuat Kim Kielsen (S) USA-liarpoq ataatsimiinnerit aaqqissuussallu assigiinngitsut peqataaffigiartorlugit.
Taamaalilluni Naalakkersuisut siulittaasuat ilaatigut illoqarfissuarmi millionikikkaanik inulimmi Houston-imi Texasimiittumiippoq, peqatigai naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Jørn Skov Nielsen aammalu GEUS-imi siunnersortaaneq Gregers Dam, taakku ataatsimiinnernik aaqqissuussanillu ingerlataqarput nunatsinni uuliasiortoqalersinnaanera siunertaralugu, ilaatigut akuersissutit nutaat arfinillit ukioq manna neqeroorutigineqartussaasut saqqummiunneqarlutik.
AIPN-ip Kalaallit Nunaat ikiorpaa
”Association of International Petroleum Negotiators” (AIPN) tassaasoq arlaannaannulluunniit pituttorsimanani peqatigiiffik, nunarsuarmi sumiluunniit ilaasortaminik nukissiuutitigut iliuusissat pillugit isumaqatigiinniarnerni siunnersortaasartoq tapersersuillunilu, ingerlatseqatigiiffinnik 3.000-nit ikinnerunngitsunik ilaasortaqartoq nunani 110-nit ikinnerunngitsuni ilaasortaqartoq Kalaallit Nunatsinnut ikiuuppoq uulia nukissiuutillu pillugit ilisimasaqarnerulersitsiniarnermi aningaasaliiumasinnaasunillu qammaaniarnermi.
Taamaalilluni inuussutissarsiornermut, nukissiuuteqarnermut suliffeqarnermullu naalakkersuisoqarfiup AIPN suleqatigalugu nunatsinni uuliasiortoqarsinnaanera aamma nukissiuutit pillugit nittarsaatileruttorpaat.
Uuliaqarfiit attorneqarnikuunngitsut
Aaqqissuussinerit taakku aqqutigalugit amerikamiut uuliasiornermik ingerlataqartut allallu soqutiginnissinnaasut nunatsinni uuliasiortoqarsinnaanera pillugu misissuiffigineqarsinnaasut arfinillit pillugit itinerusumik aammalu akuersissutinik agguaasseriaaseq nutaaq pillugu paasisitsiniaavigineqarput.
Aaqqissuussat saqqummiunneqarnerini Kalaallit Nunaat ilaatigut ilisaritinneqarpoq nunaasoq nunarsuarmi uuliaqarfiit annersaasa ilagisinnaasaat suli qallorneqanngitsunik. Tamatuma saniatigut aamma uulia pillugu periusissiaq nutaaq saqqummiunneqarpoq, tassunga ilanngullugu akuersissutinik tunniussisarnermi periutsit nutaat, akileraartarnikkut atugassarititaasut aammalu sumiiffiit ilimanaatillit ammarneqarnissaat, taakku iluatsissinnaassappata aningaasaliiumaneq annertussammat aningaasaliiumasinnaasunut naleqqussaasoqarsimasoq ilanngullugu ilisimatitsissutigineqarluni.
Nunap imartallu nunap immikkoortuini qanoq issusaat, aningaasaliisarnermi periuserineqartut, akuersissuteqarneq aammalu aningaasaliisarnerni misilittakkat atuuttut, akileraartarnermut aaqqissuussaaneq, uuliasiortoqarnerani gassisiortoqarneranilu avatangiisinik illersuinissamut piumasaqaatit sammineqartut aamma ilagaat.
Tulliullugu saqqummiussiffigineqartussaq tassaavoq London, England, USA-mi aaqqissuussap assinganik tassani aamma ingerlatsisoqassaaq 10. februar.