Kangiata Illorsua ammarneqarnissaminut piareerpoq
Uppik kiisami Ilulissani missimavoq Kangiatalu UNESCO-mit illersugaasup kusanartup tungaanut suluni siaarsimallugit.
Ilulissani Kangiata Illorsua juulip 3-ani tamanut ammarneqassaaq, taamaalillunilu Avannaanukarnissamut suli allamik pitsaasumik pissutissaqalerpoq. Iluliarsuit tupinnartut, illoqarfiup avatinnguaniittut, pisummik angalaarnissamut aallaavissatut piukkunnaateqarlualersitsisut saniatigut, maanna aamma Kangiata Illorsuanik, illoqarfiup, kulturiip sermersuullu oqaluttussartaannik ataqatigiissitsumik, pigisaqartoqalerpoq, aviisi AG allappoq.
Kangiata Illorsua 2015-imiilli pilersikkiartuaarneqalersimavoq, taamani Naalakkersuisut, Avannaata Kommunia suliniaqatigiiffillu Realdania Kangiata kusanartup UNESCO-millu illersugaasup ungasinngisaani ornittakkamik pilersitsinissaq siunertaralugu suleqatigiilermata. Qallunaaq illussanik titartaasartoq tusaamasaasoq, Dorte Mandrup, illorsuarmik titartaasuusimavoq, uppiup arsaarnermini sului isumassarsiorfigalugit immikkut ittumik ilusilersorneqarsimanermigut immini takuniagassaqqissuusumik.
Kangiata Illorsuata qalia aqqutigalugu takuniaasut pisuffissianut atassuserneqartarput, Sermermiut Kangiatalu tungaanut ingerlasunik, taamaalillutillu takuniaasut illuatungaani pinngortitaq sapinngisamik annikinnerpaamik sunnertassallugu, tamatumalu peqatigisaanik Kangianik alutornartorsuarmik misigisaq sakkortusisinneqartassalluni.
- Kangiata Illorsuata pilersinneratigut Kangia pillugu oqaluttuaq kalaallit kulturiannut inuusaasiannullu attavilerparput, ulluinnarni aqutsisoq Elisabeth Momme Kangiata Illorsuanik aqutsisutut suliniarluni Danmarkimiit Ilulissanut nuuttoq aviisimut AG-imut oqaluttuarpoq. Nuummi inunngorlunilu peroriartorsimavoq kiisamilu Kalaallit Nunaannut uternini nuannaarutigalugu.
Kangiata Illorsua pillugu uani AG-imi atuarit: