Kalaallit Nunaat qamaniiteqaara
»Kunngissaq nulialu Kalaallit Nunaannik kalaallinillu uattut uittulli asannittut takullugu qamuuna nuannaarutigeqaara«, dronningi AG-mit oqaloqatigineqarnermini oqarpoq.
Allaaserisaq una dronningip ukiut 50-mnngortorsiorneranut atatillugu aviisi Sermitsiap ilassutaaneersuuvoq. Aviisi ilanngussaq aviisimi Sermitsiami pissarsiarisinnaavat.
Kialuunniit qulerutigisinnaanngilaa Dronning Margrethe suliaminik nuannarisaqartupilussuusoq. Ukiut 50-it matuma siornagut 1972-imi januaarip 14-ani pueqqorlunilu tarrajoqisumi suliassaq artornangaartut misinnarpoq angunni qullersatut kingoraaramiuk.
Akisussaafferujussuuvoq.
Ullumikkulli oqitsorsiorpaloqaluni nuannaarpoq pisussaaffini inuunerminilu suliassani oqaluuseritillugu.
Ukiut ingerlanerini naalagaaffeqatigiinnerup ataatsimoortinniarnera suliassaavoq pingaarutilik, kialuunniillu qularutigisinnaanngilaa dronningi avannaarsuanut issittumut kissalaartumik misigissuseqartoq.
Kalaallit Nunaannut asanninnera kingumut uppernarsineqarpoq oktobarimi erinigineqaqisumik tikeraarmat Covid 19 peqqutigalugu kingusinaartumik. Pisarnertut angalanermini nunatsinni sumi tamaaniippoq; maluginiarneqassaaq pisarnermit sukkanerusumik pimmat. Piffissami sivikitsumi sorpassuit angumerineqassaput, nukissatigulli amigaateqanngilaq. Aamma inuit naapitami pisullu aqqusaakkami paasinissaannut.
»Tulluussimaarpasittoq«
Angalanermi ullormi siullermi Ilulissat mittarfiani Múte B. Egedemit borgmesteri Palle Jerimiassenimillu tikilluaqquneqarpoq, kingorna Kangiata Illorsuanut ingerlatinneqarluni, tassani dronning illorsuarmut atoqqaarfissiorneqaqqammersumut takuniaatinneqarluni, nunalu UNESCO-p nunarsuarmi eriagisariaqartutut allattorsimasaa alutornaqisoq takoqqillugu.
Ualikkut Margrethe kangerlumi angalavoq, Ilulissat katersugaasivianukarluni, tassani Knud Rasmussenip tallimassaanik Thulemut ilisimasassarsiornerata ukiunik 100-nngortorsiornera malunnartinniarneqarluni. Nuummi dronngingi ilaatigut Katuami kaffillerpoq, Ilisimatusarfik takuniarlugu, biskoppinngortitsilluni Hotel Hans Egedemilu nerersuartitsilluni aqaguani Pituffiliannginnermini – Station Nordimut tikeraatsiarnermik kinguneqartumik.
– Tikeraarnermi suna puigunaannerpaava?
– Kalaallit Nunaat uummatinniittuarsimavoq, tamatigullu tikeraarnissannut periarfissaqaraangama nuannertuaannarpoq. Naak oktobari 2021-mi Kalaallit Nunaannut angalanera corona peqqutigalugu annikillineqarsimagaluaqisoq Ilulissanut, Nuummut, Pituffimmut Station Nordimillu tikeraarnikka puigunaapput, Dronning Margrethe akivoq.
– Tamatigut inunnik kissalaartunik naapitsisarpunga Kalaallit Nunaannik tulluussimaarnermik takutitsisunik. Ilulissani Kangiata Illorsuanut takornariarneq misigisaavoq immikkuullarissoq, nunamut inissimaffimminut tulluaqimmat. Kangiata Illorsua sumiiffimmi pinngortitap pissusaanik nunarsuarmit tamarmit soqutigineqartumik misigisaqarfiullunilu paasisaqarfiuvoq, kissaatigeqaaralu ukiuni aggersuni takuniaasussarpassuit takkusuukkumaartut nunarsuarmi sumiiffik immikkuullarissoq pillugu paasisaqarnerullutik. Nuannaarutigaarattaaq najugaqartut Kangiata Illorsuanut taama takuniaasartiginerat, itisiliivoq.
»Alutornaqaaq«
Naak ukiut ingerlanerini ajuutikujoqartaraluarluni ilaatigut seeqqumigut ajornartorsiuteqarluni, 81-inik ukiulik peqqissuullunilu timikkut nukittuujuvoq. Taamaattumik aamma Kalaallit Nunaanni pinngortitarsuaq arlalitsigut misigisaqarfigisimavaa: Sisorarluni, umiartorluni pinngartitamilu ilungersunartumi angalaarluni.
– Inuk Kalaallit Nunaannut tikeraarsimanngisaannartoq nunamik oqaluttuussinnaagukku suussagaluarpa?
– Pinngortitarsuaq tupinnaqaaq. Sumulluunniit pigaluaraanni erngerluni tiguartinnartarpoq. Sivingarnit sermersimasut issittumi masarsoqarfik qalipaaterpassuarlik, Kalaallit Nunaanni pinngortitarsuaq kusanaqisoq tupaallannartuaannarpoq, isumaqarpungalu taama kusanartigisoq puigugassaangnitsoq, Kalaallit Nunaannut tikeraarsimalluni misigisaq. Aap, nuna tamarmi sulilu aamma. Kalaallillu nunartik tulluussimaarutigeqaat qujanartumillu paarilluarlugu, Dronning Margrethe akivoq.
»Assorsuaq«
Avannaanut angalanerni amerlanerni dronningip uini Prins Henrik 2018-imi toqusoq peqatigisarpaa. Taanna aamma nuliamisulli pinngortitarsuarmik alutorisaqartigaaq tamannalu taalliamini »Ode til Grønland« oqaasertalerpaa pinnissusaa imatut allaaseralugu:
– Sermeq nimaarpaluttoq tusaallugu qiimanaq, aserortileraangami, qaleruarsuaq qillariinnaq quppanitsiterluni – upernaleqqaarnerani! allappoq.
Narsaamanersuarni killeqanngitsuni misigisassarsiornissamik kipisanneq ernerinut Joachimimut Frederimmullu ingerlateqqinneqarsimapput, ingammik kunngissap nuna paasisassarsiorfigalugu, taamaattoqaqqilissagaluarpat nanginnissaa piareersimaffigalugu. Dronningip inuunini sivisooq pisoqarfiusimaqisorlu kingumut qiviaraangamiuk Kalaallit Nunaat Savalimmiullu initungaatsiartarput.
– Inuunerup ingerlanerani Kalaallit Nunaannut attaveqarneq angalanerillu qanoq sunniuteqarpat?
– Ukiorpassuarni Kalaallit Nunaanni ineriartorneq qanimut malinnaavigisinnaasimagakku iluatsitsinerujussuartut misinnarpoq. 1960-imi Kalaallit Nunaannut tikeraaqqaaramali tikeraarnerit tamaasa annertuumik ineriartortoqarsimasarpoq. Oqartoqarsinnaavoq inuiaqatigiit kalaallit qamaniitikkikka. Dronningitut Kalaallit Nunaat inuiaqatigiillu kalaallit tamatigut pitsaanerpaamik kissaattarpakka, ukiullu ingerlanerini tikeraarnerpassuakka uannut pingaartupilussuusimapput, Dronning Margrethe oqarpoq.
– Takugaangakku Kunngissaq nulialu uattuulli Kalaallit Nunaannik inuiannillu asannittut qamuuna kissatsittarpunga, soorlu uanga uigalu taamaattugut. Angalaninni kingullerni ingammik misigisarpara tamanna aamma illua’tungaanoortoq, tamannalu nuannaarutigisaqaara, nangilluni oqarpoq.