Skip to main content

Kalaallit Nunaat nunaga

Dronning Margrethep Kalaallit Nunaat naapeqqaarpaa 20-nik ukioqarluni Upernavimmi. Kingorna illoqarfiit anginerit tamaasa nunaqarfippassuillu tikittarsimavai. Inuit inussiarnersut, pinngortitarsuaq nalissaqanngitsoq Kunngissarlu ilagalugu Tunup Avannaani qimussimik angalaneq, taamani Dronningi sikumi tupermi unnuilluni, misigisat annerpaat ilagaat.

Attaveqartitsinermik sulisoq Dronningimut aqussiimivoq. Sulisup uniformillip Ataqqinartorsuarmut ilisaritippaanga, taannalu nikuilluni ilassinissaminut piareersimareerpoq, qimmia gravhund Tilia sanianiittoq unasuinnaalluni, aviisi AG allappoq.

Christian IX Palæmiippugut, inimi qilaamut qullaseqisumi, Dronning Margrethep najugaqarfiani. Dronningip atuagaasivianut isertinneqarpunga. Tassaniipput naasut qilertat angisuut qalipaatigissaartut, pequttat sofalu siilikimik tungujortumik qalillit, issiaviit marluk nerrivillu. Atuagaasivik eqqissisimasumik aliannaarsarfittut ilusilersorneqarsimavoq, natermit qilaamut atuakkanik ulikkaartoq. Atuakkat eqqumiitsuliornermut tunngasuunerusut, ilaatigut qalipaasumik Jens Juelimik atuakkiaq, eqqumiitsuliat nutaajunerusut pillugit atuagaqarpoq, Weilbachs Kunstleksikon gravhundimillu inuusaliaq alutornavissoq.

Dronningi nunatsinneersunik atuagaaterpassuaqarpoq. Illussaarsuarmi allamiipput, oqaluttuarpoq. Nunatsinnulli takussutissaqarpoq. Dronningip assammioq qilalukkap tuugaavanik sanaaq, Qaanaami pisiarisimasani, atorpaa. Iverutai nunatta ujaraanik sanaajupput, Jens Rosingimit titartarneqarsimasut, katinneranni Kalaallit Nunaannit tunissutit, taakkulu kunngikkut siullermik ataatsimoorlutik 1970-imi tikeraarmata tunniunneqarput. Atuakkanik ilisiviit portusuut qaarpiaaniippoq arnamik kalaallisoortumik marrarmik inuusaliaq, sanianiippullu inuusaliat arlallit, qallunaat sumiiffinni assigiinngitsuni atisaannik atortut, Dronningip aataavata aanaavatalu, Christian X aamma Dronning Alexandrinep ukiunik 25-inik katiffissiorlutik tunissutisiarisimasaat.

Dronning Margrethe oqaluttuallaqqeqaaq eqqaamannillaqqeqalunilu. Kunngi 80-inik ukioqangajalersoq sorpassuarnik annertuumik ilisimasaqarpoq, minnerunngitsumik Kalaallit Nunaannut tunngasunik. Dronningip meeraanermit eqqaamasat immikkoortui tamaasa ilanngullugit sapersaatiginagu qaqittarpai. Tamatumanilu Kalaallit Nunaat eqqaamasaqarfiit ilagilluinnarpaat. Tassunga nuna misigisassarpassuaqarfissaavoq – meeqqap takorluuineranik sakkortusisitsisumik.

Meeraanermit eqqaamasaq nillertoq

Louis Rostock-Jensen angutaata, Frederik IX-p, ikinngussuisa ilagisimavaat. Inuusuttuullutilli marluullutik umiartortuullutik ilisarisimaqatigiilersimapput. Rostock-Jensen 1923-imi 24-inik ukioqarluni umiarsuarmik Teddy-mik Tunup avannaaniissimavoq piniariat angerlaakkiartorlugit, illuaraallu nappapalaaginnakkat taqussanik ilisiffigiartorlugit. Ajorluinnartumik pisoqarpoq. Umiartortorli inuusuttoq sapiitsuliortutut imminut takutissimavoq.
 

Allaaserisaq tamaat uani AG-mi atuaruk:

Velkommen til debatten
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookie akuerissavat.
  • Sermitsiaq.AG-p atuartartut akunnerminni isumaqatigiinngikkaluarpataluunniit kissaatigaa, pitsaasumik oqallittoqartarnissaa. Oqallinnissamut malittarisassavut unioqqutinneqarpata oqallinnermut peqataaqqusaajunnaartitsisoqarsinnaavoq.oq .
  • Peqqarniitsumik oqaaseqartoqarsimaneranik nalunaarutiginnittoqarsinnaavoq, "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER