Kalaallit Nunaat kissatsikkiartupiloortoq

- Kalaallit Nunaanni kingullertigut naliginnaasumit kiannerungaatsialersimavoq, sikulu qaammammik sioqqutsilluni aakkiartulersimalluni.

Amerikamiut aviisianni ilisimaneqarluartumi Washington Postimi tamanna qulequtaavoq. Kalaallit Nunaanni sermersuarmi nikeriaateqarneq annertunerpaasimavoq, tassani ulluni kingullerni naliginnaasumik qaffariaateqangaatsiarsimalluni.

Ukioq manna sermersuarmi aakkiartorneq ulloq 7 april nalunaarsorneqarsimavoq, tamanna aatsaat majip qaammataani pisaraluarpoq, Marco Tedesco Washington Postimut paasissutissiivoq. Taanna Columbia Universitymi silaannaq pillugu ilisimatusarnermi professoriuvoq.

Tunu

Taassuma ilisimatusarfimmi ilisimatuisa Tunup kujaatani siusissukkut aakkiartulerna ukkatarivaat. Ukioq manna kiassuseq naliginnaasumiit 20 gradit pallittarsimavaat. Ulloq 2 april -24 gradimiit +5 gradimut qaffariaateqangaatsiarsimavoq kingorna sivikitsumik minusimut appariarluni sapaatit akunnerit kingulliit plussimiissimavoq.

Ukioq manna naliginnaanngitsumik kiatsissimanera Caribiamiit isugutaap Tunup kujataanut ingerlaarsimaneranik pissuteqarpoq.

Sikup qaava annikilliartortoq

Silap allanngoriartuutai pisarnerulissat naatsorsuutigineqarpoq. “Issittumi sikup qaava annikilliartuinnarpoq kissatsikkaluittuinnarlunilu”, taanna aviisimut nassuiaavoq.

Sermersuarmi qulisimavallaartannginnera ajoqusiinermut pissutaasinnaavoq. “Seqernup qinngorneri ukioq kingulleq aggustip qaammataani takusimatsinniit assigupput,” Marco Tedesco Columbia Universitymit erseqqissaavoq.

Alaskami kuussuit imarortitertut

Ukioq manna Kalaallit Nunaanniinnaq kissakkiartupiluunngilaq. Nunarsuarmimi nunat avannarliit allat aamma naliginnaasumiit kiannerupput. Alaskami kuussuit naliginnaasumiit qaammat sioqqullugu imarortitilereersimapput.