Kalaallit Nunaat EU-p pillaasinnaanera pillugu: Avaleraasartuut pillugit isumaqatigiissummut ilaannginnatta EU-p aalajangiiffigissanngilaatigut
Aalisarnermut naalakkersuisoqarfimmi fuldmægtig Jákup Emil Hansen oqarpoq EU-p, Norgep Savalimmiullu Atlantikup avannaani avaleraasartoorniarnermut isumaqatigiissummut Kalaallit Nunaat peqataatissimanngikkaat.
EU-p parlamentiani aalisarnermut ataatsimiititaliarsuarmi siulittaasup Chris Daciesip, Atlantikup avannaani avaleraasartoorniarnermi aaqqissuteqartitsiniaalluni ilaatigut Kalaallit Nunaat pillarneqarsinnaasoq aarlerisaarutigereeraluaraa, taamaattoq Kalaallit Nunaat imaaliallaannaq tunniutiinnarnianngilaq.
Namminersorlutik Oqartussani isummerneq naatsumik ima oqaatigineqarsinnaavoq:
EU-p Kalaallit Nunaat, aalisartugullu avaleraasartuunik qanoq amerlatigisunik aalisarnersut aalajangiiffigissanngilai, Kalaallit Nunaat avaleraasartoorniarneq pillugu isumaqatigiissummi peqataanngimmat.
Islandimi Kalaallit Nunaannilu avaleraasartoortassat annertusineqarnerata kingorna EU-mut isumaqatigiinngittoqalerpoq.
EU, Norge aamma Savalimmiut avaleraasartoorniarneq pillugu isumaqatigiissut 2018-imut killeqarsimagaluartoq ukiarmi sivitsorpaat, 2020-p naanerata tungaanut killeqartunngortillugu.
- Kalaallit Nunaannit isigalugu, isumaqatigiissuteqartut pingasuusut nunarput peqataatinnagu isumaqatigiissummik sivitsuinerat uggornarpoq, aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu naalakkersuisoqarfimmi fuldmægtig Jákup Emil Hansen oqarpoq.
EU, Savalimmiut Norgelu isumaqatigiissutigaat ataatsimoorlutik avaleraasartuut katillugit 653.438 tonsit pisarisinnaallugit, Kalaallit Nunaat, Island aamma Rusland pisassaminnik namminneerlutik aalajangiissapput.
EU-mi aalisartut 322.000 tonsit missaannik pisassaqarput, aalisartullu savalimmiormiut 82.300 tonsinik aalisarsinnaallutik.
- Nunat avaleraasartoorniarneq pillugu isumaqatigiissummi peqataanngitsut isumaqatigiissummut pituttorsimanngillat, namminneerlutillu pisassaminnik aalajangiisinnaallutik, Jákup Emil Hansen oqarpoq.
Kalaallit Nunaat Islandilu avaleraasartoortassat ukioq manna qaffannerannut aalajangiinertik allanngortinngippassuk, nunat taakku pillarniarlugit EU aarlerisaarereerpoq.
EU-p parlamentiani aalisarnermut ataatsimiititaliarsuarmi siulittaasoq Chris Davies nutaarsiassaqartitsivimmut inews-imut oqarpoq. Ataatsimiititaliarsuaq pingasunngornermi septemberip sisamaani ataatsimiilerpat Kalaallit Nunaannut Islandimullu pillaasinnaaneq oqaluuserineqassaaq.
Chris Davies oqarpoq skotlandimiut Atlantikumi piujuaannarnissamik siunertaqartumik avaleraasartoorniarnermik ingerlatserusuttut tapersersussallugit.
Naalakkersuisut juulimi aalajangerput Tunumi ukioq manna avaleraasartoortassat 59.729 tonsiniit 70.411 tonsinut qaffassallugit. Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu naalakkersuisoqarfik naapertorlugu qaffaaneq uumassusilerituut ICES-imeersut innersuussutaannut nutaamut nalimmassarsimavoq.
Islandip avaleraasartoortassat 107.817 tonsiniit 140.240 tonsinut qaffassimavai.
EU, Norge Savalimmiullu 2014-imili avaleraasartoorniarnermut isumaqatigiissuteqarput. Isumaqatigiissut naapertorlugu Kalaallit Nunaat, Island Ruslandilu ataatsimoortillugit 2019-imi 100.000 tonsinik avaleraasartoortassinneqarsimapput. Tassa EU-p, Norgep Savalimmiullu avaleraasartoortassaasa 15,6 procentiisa annertoqataat pisassiissutigineqarlutik.
- Kalaallit Nunaata isiginninnera naapertorlugu imaappoq, Kalaallit Nunaat, Island Ruslandilu pisassat 15,6 procentiinik tunineqassappata, taava avaleraasartoorniarnermut isumaqatigiissummut peqataaniarneq ajornakusoorpoq, aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu naalakkersuisoqarfimmi fuldmægtig Jákup Emil Hansen oqarpoq.
Savalimmiut Atlantikup imartaani ammassassuarnik aalisapiluttutut taallugit EU-p 2013-imi pillarpai. Pillaanermi aalisartut savalimmiormiut EU-p talittarfiinut tulaassisinnaajunnaartinneqarput ammassassuillu Savalimmiuneersut EU-mut eqquteqqusaajunnaartinneqarlutik. Akerleriinnerli piffissap sivitsulernerani unitsinneqarpoq.