Kalaallit Nunaat aakkiartorpoq - ajorsiartuinnassaarlu

Kalaallit Nunaata sermersua sukkatsikkaluttuinnartumik aakkiartorpoq.
Taamatut silap pissusiata qanoq issusia pillugu nalunaarusiami pingaarnerit tallimassaata immikkoortuani siullermi tallimanngormat inerniliivoq FN-ip silap pissusianut panel-ia. Paneli 1988-imi pilersinneqaramili tallimassaa nalunaarusiaminik saqqummiussivoq.
Nalunaarusiakkut qularnaalluartumik aalajangersarneqarpoq 1992-imiit 2001-imut Kalaallit Nunaata sermersua ukiumut agguaqatigiissillugu 34 gigaton-inik milleriartarsimasoq. Piffissami 2002-miit 2011-mut sermersuup milliartornera ukiumut agguaqatigiissillugu 215 gigaton-inut alleriarsimavoq.
Tassa arfinileriaat sinnerlugu.
Taama annertutiginera qallunaat silap pissusianut ministeriata Martin Lidegaardip, Radikale, tupigusuutigaa.
– Maluginiagara sualuttorujussuartullu isumaqarfigisara tassaavoq Sermersuup aakkiartornera, tamannami pissutigalugu nunarsuarmi immat qaffakkiartorput. Ilami 1990-ikkunni aakkiartornera ukiumut 34 gigaton-iniit ukiuni qulikkaani kingullerni 215 gigaton-inut qaffariarsimavoq, taanna oqarpoq nangillunilu:
– Aakkiartornera sukkatsikkiartortorujussuuvoq tamannalu ernumatitsilersinnaavoq.
Atuaruk: Sermersuup aakkiartorneranik ´atuagaq sualoqaaq´
FN-ip silap pissusianut panel-ianit nalunaarusiaq nutaaq, Sverigemi illoqarfiit pingaarnersaanni Stockholmimi saqqummiunneqartoq, malillugu Issittoq aamma Kalaallit Nunaat silap pissusiata allanngoriartorneranik sakkortuumik eqqorneqarput.
Silap pissusianut panel-ip eqqoriagaasa ilagaat Det Arktiske Hav ukiut 2000-t qiteqqunneranni ukiup kiannerpaaffiani sikueruttalissasoq.
– Allannguutit sualunnersaasa ilaat issittumi pipput. Sumiiffiit ilaanni sila marloriaammik kiatsissimavoq, taavanilu sermersuaq immallu sikua aakkiartupiloortorujussuupput, Martin Lidegaard oqarpoq.
Sermeq aattoq annertugaluartoq suli annertunerusinnaavoq.
Tassami paasissutissat panel-ip naatsorsuinermi atortagai pisoqalisooreersimapput. Taamaattumillu sermip aakkiartornera suli annertunerujussuusinnaavoq, silap pissusianik ilisimatooq Sebastian Mernild naliliivoq, taannalu Chile-mi Center for Scientific Studies-imi ilisimatusarnermi pisortaavoq.
– Maannangaaq ilisimareerparput sermersuaq aakkiartornerujussuusoq FN-ip silap pissusianut panel-iata nalunaarusiamini allanneraninngarnit. Sermersuaq sukkanerujussuarmik aakkiartorpoq, Sebastian Mernild oqarpoq, taannalu nalunaarusiamut ilanngussaqadrpoq ilaatigut sermersuarmut issittumullu ilisimasaminik.
Ilisimatooq malillugu uttuinerit kingulliit, amerikarmiut silaannarsualiarnermut ingerlatsiviata satelletsianit pisut, takutippaat sermersuaq ukiumut 5675 gigaton-it angullugit aakkiartorsinnaasoq.