Skip to main content

Kalaallit Nunaat aakkiartorpoq - ajorsiartuinnassaarlu

FN-ip silap pissusianik nalunaarutaa nutaaq eqqoriaavoq Det Arktiske Hav (Issittup Imartaa) ukiut untritillit atuuttut qiteqqunneranni sikuerussimassasoq

Kalaallit Nunaata sermersua sukkatsikkaluttuinnartumik aakkiartorpoq.
Taamatut silap pissusiata qanoq issusia pillugu nalunaarusiami pingaarnerit tallimassaata immikkoortuani siullermi tallimanngormat inerniliivoq FN-ip silap pissusianut panel-ia. Paneli 1988-imi pilersinneqaramili tallimassaa nalunaarusiaminik saqqummiussivoq.
Nalunaarusiakkut qularnaalluartumik aalajangersarneqarpoq 1992-imiit 2001-imut Kalaallit Nunaata sermersua ukiumut agguaqatigiissillugu 34 gigaton-inik milleriartarsimasoq. Piffissami 2002-miit 2011-mut sermersuup milliartornera ukiumut agguaqatigiissillugu 215 gigaton-inut alleriarsimavoq.
Tassa arfinileriaat sinnerlugu.
Taama annertutiginera qallunaat silap pissusianut ministeriata Martin Lidegaardip, Radikale, tupigusuutigaa.
–  Maluginiagara sualuttorujussuartullu isumaqarfigisara tassaavoq Sermersuup aakkiartornera, tamannami pissutigalugu nunarsuarmi immat qaffakkiartorput. Ilami 1990-ikkunni aakkiartornera ukiumut 34 gigaton-iniit ukiuni qulikkaani kingullerni 215 gigaton-inut qaffariarsimavoq, taanna oqarpoq nangillunilu:
– Aakkiartornera sukkatsikkiartortorujussuuvoq tamannalu ernumatitsilersinnaavoq.
Atuaruk: Sermersuup aakkiartorneranik ´atuagaq sualoqaaq´
FN-ip silap pissusianut panel-ianit nalunaarusiaq nutaaq, Sverigemi illoqarfiit pingaarnersaanni Stockholmimi saqqummiunneqartoq, malillugu Issittoq aamma Kalaallit Nunaat silap pissusiata allanngoriartorneranik sakkortuumik eqqorneqarput.
Silap pissusianut panel-ip eqqoriagaasa ilagaat Det Arktiske Hav ukiut 2000-t qiteqqunneranni ukiup kiannerpaaffiani sikueruttalissasoq.
– Allannguutit sualunnersaasa ilaat issittumi pipput. Sumiiffiit ilaanni sila marloriaammik kiatsissimavoq, taavanilu sermersuaq immallu sikua aakkiartupiloortorujussuupput, Martin Lidegaard oqarpoq.
Sermeq aattoq annertugaluartoq suli annertunerusinnaavoq.
Tassami paasissutissat panel-ip naatsorsuinermi atortagai pisoqalisooreersimapput. Taamaattumillu sermip aakkiartornera suli annertunerujussuusinnaavoq, silap pissusianik ilisimatooq Sebastian Mernild naliliivoq, taannalu Chile-mi Center for Scientific Studies-imi ilisimatusarnermi pisortaavoq.
– Maannangaaq ilisimareerparput sermersuaq aakkiartornerujussuusoq FN-ip silap pissusianut panel-iata nalunaarusiamini allanneraninngarnit. Sermersuaq sukkanerujussuarmik aakkiartorpoq, Sebastian Mernild oqarpoq, taannalu nalunaarusiamut ilanngussaqadrpoq ilaatigut sermersuarmut issittumullu ilisimasaminik.
Ilisimatooq malillugu uttuinerit kingulliit, amerikarmiut silaannarsualiarnermut ingerlatsiviata satelletsianit pisut, takutippaat sermersuaq ukiumut 5675 gigaton-it angullugit aakkiartorsinnaasoq.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER