Kalaaliuneq Inatsisartut oqallisigaat

Kina kalaaliua?

Inatsisartut ullormut ataatsimiinnerminni kingullertut tamanna oqallisigaat. Naleraq kikkut kalaaliunersut pillugit oqallissaarisuuvoq.

Innuttaasut kikkut kalaaliunersut pillugit Inatsisartuni oqallinneq kissassimaarluinnarpoq. Kinami kalaaliua, aamma kikkut nunatta namminersulernissaanut taasisinnaatitaajumaarpat, paasiniarneqarpoq.

Atassutip siulittaasuata, Aqqalu Jeremiassenip paasiumavaa kinaassuseq aamma inuiaassuseq Naleqqap isaanit qanoq immikkoortinneqartiginersut tikkuarlugulu kinaassutsimik misigineq aamma inuiattut kinaassutsimik misigineq politikkikkut akulerutissallugit ernumanartuusinnaasoq.

- Kinaassuseq uani pivarput. Siunissamili aamma innuttaassuseqarneq inissinneqartussaavoq. Tassa kalaallisut innuttaassuseqarneq. Tamanna tikikkutsigu kalaallisut innuttaassuseqalernissamut piumasaqaateqartariaqarpugut, nuuttut kalaallisut innuttaassuseqalerusuttut pillugit, Jens Napaattooq nassuiaavoq.

Inuit kinguaavattut uppernarsaat

Ilaatigut nassuiaatigineqarpoq inunnit kingoqqisut kalaaliusut, nunatsinnili innuttaasut tamarmik tassaasut inuiaat kalaallit, kingoqqiffik eqqarsaatiginagu.

Siumut oqaaseqartartuata, Kuno Fenckerip ilaatigut assersuutitut taavaa Nivi Rosing, Canadami ilinniarnermini aningaasartuutiminik taperneqarsinnaanngitsoq inunnit kingoqqisuunini maanna uppernarsarsinnaannginnamiuk.

Pisuni taama ittuni, inunnit kingoqqisuunermik uppernarsaateqarsinnaaneq atorluarsinnaavoq, Siumut isumaqarpoq.

Procentit qassit naammappat?

Inuit Ataqatigiit tikkuarpaat kina kalaaliunersoq oqallisigiuminaattoq, kalaaliunermut piumasaqaatit tigussaanngimmata. IA-p paasiumavaa genini procentitigut minnerpaaffissaa sumiinnersoq kalaaliussagaanni. Aamma kikkut namminiilivinnissamut taasisinnaajumaassanersut.

Naalakkersuisut aamma oqaatigaat piumasaqaatit suussanersut inissikkuminaakkallartoq, kisiannili Naalagaaffiit Peqatigiit meeqqat pillugit isumaqatigiissutaat atuutsinneqartuarnissaat eqqaamaneqassasoq. Aammali:

- Naalakkersuisunit pingaartipparput oqallinnerni tamani inuiattut avissaarfigisinnaasagut qitiutinnagit ataatsimoorfigisinnaasavut nukittorsassagivut. Tamanna inuiaqatigiit kinguaattalu pisariaqartippaat. Oqallinnermilu matumani tamatumap pingaarnertut qitiunissaa pingaarpoq, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Múte B. Egede oqarpoq.

DNA imaluunniit misigissuseq

Demokraatit oqaaseqartuata DNA aallaavigalugu kalaaliunermik aalajangiisoqartarnissaa iluarinagu oqaatigaa. Demokraatit erseqqissaatigaa inuup nammineq misigissutsini aallaavigalugu kalaaliunini aalajangersinnaasariaqaraa, genini inunnit kingoqqisuunerup procentitigut annertussusaa eqqarsaatiginagu.

Demokraatit nunanit allaneersut nunatsinni suliumasut tikilluaqqorusunnerua, innuttaasullu "kalaaliunngilaq" aamma "kalaaliuvoq"-mut ikkussuunnissai kissaatiginagu.

- Immitsinnut mattutissanngilagut. Nunalli allaneersut tikilluaqqujuassavagut, nunallu allat qanoq iliornerat aamma isumassarsiorfigiuassallugu. Inunnut nunanullu allanut ammasuussaagut. Immitsinnut kisitta naammagiinnartariaqanngilagut. Assigiinngisitaarneq assigiinngitsuunerlu nersussuagut, Nivi Olsen oqarpoq.