Jeppe Kofod: Akisussaaffiit angerlaassat akisussaaffiupput angerlaassat
Danmarkip nunanut allanut ministeria erseqqissaalluni oqarpoq, Danmarkip niuerneq pineqartillugu Kalaallit Nunaata nammineq aalajangiisinnaaneranik tunuartitsinissamut sillimaniarnermi politikkimi tunngavilersuutit atornianngikkai. Taamaakkaluartorli qanoq iliuusissat ilaatigooriarluni pisariaqarsinnaasarput, ministeri oqarpoq.
Niuerneq pineqartillugu nunat tamalaat akornanni najoqqutassat malinneqartussaapput, kalaallit Nunaatalu suleqatissani nammineq piumasaminik toqqarsinnaavai, nunanut allanut ministeri Jeppe Kofod (S) Nuummut tikeraarnermini neriorsuilluni Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.
- Kalaallit Nunaat Danmarkilu nunatut mikisisutut nunanik allanik niueqateqarneq iluaqutigalugu aningaasaqarnitta inerisarnissaanik assigiinngiiaartunillu tunngaveqalersinnissaanik soqutigisaqarput, Jeppe Kofod oqarpoq.
Nunanut allanut Naalakkersuisoq, Steen Lynge, Aaja Chemnitz Larsen (IA) aamma Nunanut allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq piffissami kingullermi Danmarkip Kalaallit Nunaata akisussaaffinni angerlaanneqarsimasuni nammineq aalajangiisinnaatitaaneranik sanioqqutaarinissamut sillimaniarnermi politikkimi eqqumaffigisariaqartunik atueratarsinnaaneranik ernummatiginninnerminnik ersersitsipput.
Niuernermi sillimaniarnermilu akerleriittoqanngilaq
Ernumanerli tamanna nunanut allanut ministeri naapertorlugu pissusissamisuunngilaq:
- Naalakkersuisut aningaasaqarnerup assigiinngiiaartunik tunngaveqalernissaanik, niuernerup ammasuunissaanik akisussaaffiillu angerlaanneqarsimasut nunarsuaq tamakkerlugu suleqatinik pilersitsinissamut atornissaannik anguniagaqarneranni tapersersorusuppakka. Amerika Avannarleq USA-lu kisimik pineqanngillat. EU, nunarsuarmi nunat iluanni niuerfiit annersarisaat, aamma aallutissallugu pingaaruteqarpoq, Jeppe Kofod oqarpoq.
Ministeri isumaqarpoq, sillimaniarnermut politikki isiginiaatigalugu nunanik allanik niueqateqarnermik ineriartortitsineq ingerlanneqarsinnaasoq.
Tamannali oqaatigineqaereerpat, suliassaqarfeqarpoq sillimaniarnermut politikkip siulliutinneqarfigisassaanik, nassuerluni oqarpoq.
- Nunat NATO-miittut soorlu tamat oqartussaaqataanerannik, naalagaaffinnik inatsisinik tunngaveqartunik paasinassuseqarluartumik ingerlatsinissamik tamarmik naleqartitaqartut, sillimaniarnikkut soqutigisaqarput illersugassatsinnik. Isumannaassuserput akornuserniarneqassappat iliuusissanik tigusisariaqarpugut, nunanut allanut ministeri oqarpoq.
Kalaallit Nunaanni pissutsit ataatsimoorussaapput
- Nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkimut atatillugu Kalaallit Nunaannut Kunngeqarfimmullu aarlerinartorsiortitsissutaasinnaasut qanimut naligiillutalu suleqatigiilluta iliuuseqarfigisassagivut pingaartittorujussuuara.
- Pissutsit Kalaallit Nunaannut attuumassuteqartut ataatsimoorussamik suliassaapput, ataatsimoorullugit misissuataagassavut, Jeppe Kofod oqarpoq.
Teknologii nutaa, ima sukkatigisumik ineriartortoq, allaat hybridimik qarasaasiakkullu aarlerinartorsiortitsisunik amerliartuinnartunik ukiuni makkunani takusalersimalluta, innersuussutigai. Tamakkua tassaasinnaapput telemi attaveqaatit aqqutigalugit isertortumik paasiniaanerit.
- Tamakkua isiginiassavavut, kisianni iliuuseqassanersugut iliuuseqassannginnersugulluunniit pineqanngilaq, erseqqissaavoq.
Niuerneq najoqqutassat nunarsuarmi niuernermi kattuffissuarnit suliarineqarsimasut malillugit ingerlanneqartuartillugu ajunngitsuusarpoq, nunanut allanut ministeri naggasiivoq.