Isumasiuineq: Kinamut atatillugu isummat assigiinngitsut
Naalagaaffiit pissaanilissuit Issittumut isiginiarnerulersimaneranni, Kalaallit Nunaanni nunanut allanut isumannaallisaanermullu politikkikkut sammineqartartut oqallisaavallaarneq ajorput. Ilisimatusarfimmi ilisimatusartut misissuisimaneranni annertuumi tamanna takutinneqarpoq.
Kalaallit nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkimut isumaat qitiutillugu siullermeersumik isumasiuisoqarsimavoq. Kinamut atatillugu isummat assigiinngitsupilussuupput, tassa Kalaallit Nunaanni innuttaasut qanoq aperineqarnernertik apeqqutaatillugu assigiinngitsupilussuarnik akissuteqartarsimapput.
Isumasiuinermi paasineqarpoq, aningaasaqarneq, inuussutissanut aningaasartuutit suliffissaaleqinerlu innuttaasunit unammillernartinneqarnerpaasut, akerlianik Issittumi peqqarniisaarniartarneq, sakkutooqarnikkut qunusaarinerit pinerluuteqartarnerlu imatut eqqarsaatigineqarpallaartaratik.
Isumasiuinermi aamma Kalaallit Nunaata avataanut qiviassagutta kikkunnik suleqateqarusunnerunersugut sammineqarsimavoq. Innuttaasut assersuutigalugu suiaassusaat, qanoq ukioqarnerat, ilinniagaqarnerat najugaqarfiilu eqqassaatigalugit atorneqarsinnaasumik tunngavieqarluni apeqqut pineqartoq siullermeerluni uppernarsaatissaqartinneqalerpoq.
Takuneqarsinnaavoq innuttaasut amerlanersaannit (60 procent) Kalaallit Nunaata EU-mut ilaasortanngorsinnaanera itigartikkaat, akerlianilli 65 procentit EU-mik suleqateqarnerulernissaq kissaatigigaat. Sakkutooqarnikkut NATO-mik suleqateqarneq pineqartillugut, 75,5 procentit NATO iluarisimaarpaat, 2,8 procentilli ajoralukku.
Suleqatigisartakkanut isummat
Innuttaasut 68 procentiisa nunanut allanut politikkimik isumaginnittarnerup allamut sangutinneqarnissaa tunngavissaqarsorinngilaat, isumaqarlutillu Kalaallit Nunaata maanna suleqatigisartakkani suleqatigiinnassagai.
- Maanna suleqatigisartakkanut USA-mullu isummat pitsaasuupput, aammali takusinnaavarput nunanut pissaanilissuarnut atatillugu nunanut allanut isumannaallisaanermullu politikkikkut erseqqissumik isummertoqarnissaa kalaallinit piumasarineqrtoq, nalunaarusiamik suliaqarsimasut Ilisimatusarfimmi lektoriullunilu ph.d. Maria Akrén aamma Inuiaqatigiilerinermi, Aningaasaqarnermi Tusagassiornermilu adjunkti Rasmus Leander Nielsen allapput.
Nunat suliniaqatigiiffiillu sorliit annerusumik annikinnerusumilluunniit suleqatigineqartarnissaat apeqqutigineqarmat Island, Canada USA-lu suleqatigineqarnissaat kissaatigineqarneruvoq, akerlianik Rusland Kinalu suleqatigineqarusuppallaaratik.
Isumasiuinermi apeqqutit arlallit Kinamut tunngatinneqarput. Paasinarsivorlu innuttaasut Kinamut, Kalaallit Nunaata avammut tunisaqarfigisartagaasa pingaarnerit ilaannut isumaat assigiinngitsupilussuusut.
Kina pillugu oqaaserineqartut assigiinngitsut
Maria Akrén aamma Rasmus Leander inerniliinerminni allapput:
- Kina nunanit tamalaanit atassuteqarfittut imatut uloriaqartuusorineqanngilaq, peqatigitilluguli naalagaaffimmik pissaanilissuarmik tassannga suleqateqarnerunissaq imaluunniit Kinamit aningaasaliissuteqarpallaartoqartarnissaa kalaallit imatut kissaatiginngilaat. Aappaatigulli aningaasaqarnikkut pitsaasumik atassuteqaqatigiittoqarnissaa piumaneqarnerulluni, tassa Kalaallit Nunaanni innuttaasut Kinamut assigiinngitsupilussuarnik isiginnittaaseqarput.
Nalunaarusiaq ”The first foreign- and security policy opinion poll in Greenland” Stockholmimeersoq Konrad-Adenauer Stiftung aamma HS Analyse suleqatigalugit suliarineqarsimavoq.
Nalunaarusiamik allattut marluk nalunaarusiap imaanik ullumi sisamanngornermi Nuummi Ilisimatusarfimmi saqqummiussissapput.