Kiannera
Issittup sikuata siammarnerpaaffini anguvaa
Issittumi ukiup kiannera pissutigalugu imaq nutaamik sikuninnguaq
Issittup imartaata sikua marsip 21-anni annerpaaffissaminut killippoq, 14,9 millioner kvadratkilometerinik annertussuseqarluni.
– 14,9 millioner kvadratkilometerit 2010-misut, 2012-misut 2013-misullu annertutigaat, 2011-mili siammarsimaneranit 0,5 millioner kvadratkilometerinik anginerulluni, DMI-mi Center for Ocean og Is-imi ilisimatooq Rasmus Tonboe oqaluttuarpoq.
Ukioq manna immap sikuata annerpaaffiata nikingassutaasartoq malippaa, tassa immap sikuata siammarsimanerata nalinginnaasumit 1 kvadratkilometerit missaannik annikinnerusarnera, 1979-imiit 2000-mut satellitsikkut assilisanik tunngavilimmik. Sanilliussassatut Danmark 43.000 kvadratkilometerit missaannik angissuseqarpoq.
Avnnaa kiattoq
Qalasersuup eqqaa ukioq naallugu nalinginnaasumik 5 grader C-nik kiannerusimavoq, tamannalu takuneqarsinnaavoq ERA-40-mik datasættinit (1958-imiit 2002-mut).
– Taamatut kiannera pissutigalugu pingaartumik ukiup naalernerani imaq sikunissinnaasimanngilaq. Ukiarmi nalinginnaasumit sikujaarnerugaluarpoq, tassali ukioq nalinginnaasumit kiannerungaatsiarsimavoq, tamannalu pissutigalugu immap sikua kigaarsuinnarmik annertusiartorsimavoq, Rasmus Tonboe-p suleqataa Gorm Dybkær oqaluttuarpoq, taassumalu silap pissusia Issittuilu sikup ineriartornera ataavartumik malinnaaffigaa.
– Barentshavetimi Svalbardip Novaja Zemlia-llu Okhoshavet-illu akornanni aammalu Kamchatka-p Japanillu akornanni immap sikua nalinginnaasumit annikinnerusumik siammarsimavoq. Sumiiffinni allani ukiup tamaalinerani angissutigisartakkamisut annertutigiinnarpoq, taanna oqarpoq.
Issittumi immap sikuata annerpaaffini angusimagaa Sikuiuitsumi Kujallermi taqqavani sikup aannerata nalaani annikinnerpaaffini tikissimariarlugu maanna alliartoqqilersimavoq. Issittoq taamaanngitsoq Sikuiuitsumi Kujalliup eqqaa maanna nalinginnaasumik sikunerusimavoq.
Titartakkami takutinneqarpoq 1978-imiit 2009-mut ukiumiit ukiumut sikup siammarsimasarnera. Aappalaartumik sungaartumillu qalipaatillit tassa ukiumiit ukiumnut sikup sinaa sikoqassusialu, ukiumiit ukiumut nikerartut. 2014-imi marsimi Barentshavet aamma Okhoshavet ukiumut annertunerpaamik nikerarfiusarput.