illersornissaq
Issittumi sakkutuut annertuumik iliuuseqassanngikkallartut
Illersornissamut Qullersaqarfimmi ilinniarnissaminnik sulinissaminnillu soqutiginnittut ikittuinnaapput, illersornissamullu ministeri Issittumi atortutigut annertuumik maanna sakkussiornianngikkallarpoq
Ukiuni arlalinni tusarsaavoq - misissuinerni aamma nalunaarusiani - Illersornissamut Qullersaqarfimmit annertuumik iliuuseqarnissaq, Issittumi Sakkutooqarfimmik atortunut aamma inuttanut tunngatillugu annertusaasoqarnissaa.
Kisianni illersornissamut ministerip Peter Christensenip (V) ataasinngornermi Nuummi tusagassiortunik katersuutsitsinermi oqaluttuaraa, Issittumi Sakkutooqarfiup aamma Nunatsinni upalungaarsimanerup nukittorsarneqarnissaa annikinnerusunik pitsanngorsaavigineqaannassasoq.
- Issittumi umiarsuit angallannerulernissaat ingerlaannaq pinavianngilaq, tamatumalu illersornissamut isumaqatigiinniutissat malunnaateqarfigissavaa, Peter Christensen Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.
Atuaruk: Nordvestpassageakkut umiarsuarmik angalaarneq siulleq
Atuaruk: Tusarnaaruk: Illersornissamut ministeri apeqqutinik akiuivoq
Umiarsuit amerlanerujussuunngitsut
Folketingimi illersornissamut isumaqatigiissutip ukiaanerani ataatsimiinnermi Issittumi Sakkutooqarfiup naalagaaffeqatigiiffiup avannarpasinnerusortaani annertusaasoqarnissaa arlatsigut naatsorsuutigineqaraluarpoq, ilaatigut kalaallit folketingimut ilaasortaatitaannit marluusunit.
Naak naalagaaffiup imartaani sikoqaqisumi umiarsuit amerlanerulertussaagaluartut, illersornissamut ministeri misissuinernut nutaanut innersuussivoq, taakku takutippaat ineriartorneq naatsorsuutigisamit kigaannerussasoq.
- Issittumi misissuinitta takutippaa, ukiuni qulini tulliuttuni umiarsuit angallavii annertuserujussuarnavianngitsut, Peter Christensen oqarpoq.
Issittumut politikki innersuussutigigaat
Qallunaat naalakkersuisuisa oqariartuuteqarnerat Taksøep nalunaarusiaata oqaluuserineqaqisup killormoortuanut tikkuussivoq, taassuma upernaaq innersuussutigaa, Danmarkip sumiiffiit qaninnerusut salliutittariaqarai, sakkutuuni aamma allanut Kangiani Qiterlermut attaveqarnernut nukippassuarnut atuinermut taarsiullugu.
Atuaruk: Nalunaarusiaq nutaaq: Danmarkip Issittoq aamma Kalaallillu Nunaat aallunnerusariaqarpai
Pitsanngorsaanissat arlaqartut
Qallunaat naalakkersuisuisa misissuinerata nutaap aamma innersuussutigaa, Danmarkimi timmisartut umiarsuillu pigineqareersut piffissap ilaani Kalaallit Nunaanniittarnissaat.
Qaammataasatigullu nakkutilliineq aamma attaveqaatit Kalaallit Nunaanni pitsaanerulissapput.
Issittumi Sakkutooqarnerup Qullersaqarfiani aaqqiissutigut nutaat ataavartuunissaat naqissuserusuppara. Aaqqiissutit atajuartuussapput, Peter Christensen naqissusiivoq.
Ilinniarnissamut isumaqatigiissut nutaaq
Taakku taakkartorneqartut saniatigut, qallunaat ministeriat Naalakkersuisunut upalungaarsimanermut isumaqatigiissusiorpoq, tamannalu ilaatigut uuliakoortoqarneranut ilinniaqqinnissamik qatserisarfinnut periarfissiissaaq.
Atuaruk: Upalungaarsimanissaq pillugu Qallunaat Nunaannik isumaqatigiissut nutaaq
Venstremi politikerip neriuutigaa, kalaallit inuusuttut amerlanerususut sakkutuunngortalernissaat, ullumikkut kalaallinik sakkutooqarpianngilaq, ilaatigut sakkutuujusussaanermut piumasaqaat Nunatsinni atuutinngimmat.
- Oqaatsit atorsinnaaneri aamma najukkamut ilisimasaqarneq pingaaruteqarpoq, ministeri oqarpoq.
Atukkat ingasattut
- Silammi unamminarsinnaanera aamma ingasalluinnarsinnaanera nalunngilarsi.
Tamanna inuttatsinnut immikkut ittunik piumasaqaateqartitsivoq, tassanilu Kalaallit Nunaata innuttaasui qitiulluinnarput.
Illersornissaqarfiup Qullersaqarfia siorna aasaanerani pilerisaarinermik pilersitsivoq, taassuma inuusuttut amerlanerusut sakkutuunngortinniartussaavai.
Atuaruk: Sakkutooqarfik kalaallinik inuusuttunik sakkutuussarsiorniarpoq
Sinerissami illoqarfinni arfineq-marlunni inuusuttut 300-t missaanniittut 2015-imi aggerput. Taamanili kalaallit inuusuttut taamaallat 5-7 sakkutuutut aallartipput, Sakkutooqarfiup inuttanut sullissivia ilisimatitsivoq.
Kalaallit ikippallaartut
Illersornissaqarfiup Qullersaqarfiata paasititsiniaanera ukioq manna illoqarfinni arfineq-pingasuni ingerlanneqarpoq, inuusuttullu 500-t tusarnaariarlutik aggernissaat neriuutigineqarpoq, timikkullu atuagarsornikkut misilitsinnernut siullernut peqataallutik.
- Umiarsuatsinni tamani assersuutigalugu minnerpaamik kalaallimik ataatsimik inuttaqartarnissaq takorusunnarpoq, kisianni toqqagassatta maannamit amerlanerusariaqarput, illersornissamut ministeri oqarpoq.