Skip to main content

Issittumi Sakkutooqarfik suliffinnik misiliisarfinnik pilersitsivoq

Danskit naalakkersuisuisa illersornissamut isumaqatigiissutaani nutaami Issittoq aamma Kalaallit Nunaat oqaaserpassuarnik taaneqanngillat. Kisianni kalaallinut inuusuttunut sakkutuunngornissamik soqutiginnittunut nutaarsiassaqalaarpoq.

Kalaallit meeqqat atuarfianni atuartut Issittumi Sakkutooqarfiup umiarsuaanni suliffimmik misiliinissamut periarfissaqassapput, aammattaaq Kalaallit Nunaannit kajumissutsimik sakkutuunngorusuttut pitsaanerusumik angalanermut taperneqartalissapput.

Illersornissamut siunnersuut
Danskit naalakkersuisuisa tusagassiortunik katersortitsineranni tamanna oqaatigineqarpoq, tassani Illersornissaqarfiup 2018-2023-imi aningaasat atugassaasa tulleriiaarneqarnerannut siunnersuutit saqqummiunneqarput.

Tassani Ruslandip sakkortusiartuinnarnera aamma amerikamiut piumasaqarnerat malillugu illersornissamut aningaasartuutit qaffanneqarnissaannut pisariaqartitsineq malunnarpoq.

Illersornissaqarfiup 2023-imi missingersuutai ullumikkut 22 milliardit koruuniusunit 4,8 milliardit koruuninik qaffasinnerussapput, aningaasallu ilaatigut raketti aamma sakkutuunut ataatsimoortunut 4.000-iusunut atorneqassapput.

Angalanermut aningaasartuutit akilerneqartassapput
Kisianni Kalaallit Nunaat aamma taaneqarpoq. Naak folketingimut ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip upalunaarsimanermut illersornissamullu kalaallit ilinniarfeqalernissaannut kissaatigisaatut inngikkaluartoq, inuusuttut tassani ukkatarineqarput.

- Kalaallit Nunaannit illersornissaqarfiup kalaallit inuusuttut immikkut ittumik iliuuseqarfiginissaat kissaatigineqarnikuuvoq. Tassani kalaallit 9. klassimi atuartut sakkutuut umiarsuaanni Kalaallit Nunaanniittuni suliffimmik misiliisinnaanissaaasa periarfissanngortinneqarnissaa takorloorparput, Claus Hjort Frederiksen oqarpoq.

- Aamma ajornartorsiut uparuarneqarnikuuvoq. Danskit sakkutuujusussaatitaasut angerlalaarnissaminnut qaammammut 500 koruuninik pisarput. Kikkut tamarmik Kalaallit Nunaanniinnikut nalunngilaat timmisartumut bilitsit qanoq akeqarnersut, 500 koruunit naammanngillat. Tassani aningaasartuutinut tunngatillugu pitsaanerusumik taarsiutissamut systemiliorniarpugut, Claus Hjort Frederiksen oqarpoq.

Qaammataasaaqqat
Illersornissamut ministerip aamma qaammataasaaqqanik nanosatellitinik qullartitsisoqangajalersoq oqaatigaa – qaammataasat nakkutiginninnermut atortut – taakku Kalaallit Nunaat qulaallugu ingerlaartassapput.

- Issittumi susoqarneranik ilisimasagut annikitsuararsuupput, taamaammallu nanosatellitinik qullartitsisoqangajalerpoq, tassani qanoq pisoqarneranik paasisaqarniarsarissaagut, taanna oqarpoq.

Kalaallit Nunaannut aamma Issittumut tunngatillugu annertuumik iliuusissaqannginneranut tunngatillugu, naalakkersuisut tungaannit soqutiginninnginnermik pissuteqanngilaq, kisianni iliuuseqarnernik annertuunik ingerlasoqarneranik tamanna pissuteqarpoq, danskit naalakkersuisui tusagassiortunik katersortitsinermi naqissusiipput.

- Immikkoortup taassuma (Issittoq pillugu isumaqatiginninniarnermi immikkoortoq, aaqq.) aaqqiissuuteqqinngilarput, tassani maanna periusissaq decembarimi 2016-imi akuerineqartoq ingerlatileruttoratsigu, Claus Hjort Frederiksen oqarpoq.

Isumaqatiginninniarnerit
Ualimut danskit naalakkersuisui Folketingip partiivi assigiinngitsut ataatsimeeqatigissavai, isumaqatiginninniarnerillu aallartillugit.

Velkommen til debatten
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookie akuerissavat.
  • Sermitsiaq.AG-p atuartartut akunnerminni isumaqatigiinngikkaluarpataluunniit kissaatigaa, pitsaasumik oqallittoqartarnissaa. Oqallinnissamut malittarisassavut unioqqutinneqarpata oqallinnermut peqataaqqusaajunnaartitsisoqarsinnaavoq.oq .
  • Peqqarniitsumik oqaaseqartoqarsimaneranik nalunaarutiginnittoqarsinnaavoq, "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER