Islandimi aaqqissuussineq akisoqaaq
Pele Broberg Islandimi aaqqissuussinertut ittumik kissaateqarpoq, kisianni Islandimi aaqqissuussineq sunaava?
Nunarsuaq tamakkerlugu tusagassiuutini qulequtsiunneqarpoq nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisoq Pele Broberg 15. maj oqaaseqarmat, Kalaallit Nunaat Islanditut iliortariaqartoq illersornissaq USA-mut tunniullugu.
Aviisi Sermitsiaq taama allaaserisaqarpoq.
Tamanna pivoq DR2-mi aallakaatittakkami Deadline-mi amerikamiut nunanut allanut ministeriata Antony Blinkensip Danmarkimut, Islandimut aamma Kalaallit Nunaannut tikeraarneranut atatillugu.
Sakkutuulersugassaannginneq
– Sakkutuulersugassaajunnaarsitsiniarpugut. Sakkutooqarnianngilagut. Islandimi aaqqissuussinertut ittumik peqarusuppugut Island aammattaaq sinerissamik nakkutilliisoqarpoq, kisianni isumaqalerunik sakkutuuliisoqassasoq taava USA aggissaaq, Pele Broberg DR2-mi aallakaatinneqartumik Deadline-mi oqarpoq, amerikamiut nunanut allanut ministeriata Antony Blinkensip Danmarkimut, Islandimut aamma Kalaallit Nunaannut tikeraarneranut atatillugu.
Kisianniuna Island qanoq iliortoq? Aamma Islandimi aaqqissuussinerup suna siunertaraa?
– Siullerpaamik Island nammineq sinerissamik nakkutilliisoqarpoq. Aammat Nato-mut ilaasortaavoq nunat Nato-mut ilaasortaasut musketéritut neriorsuutaat pissutigalugu Islandip isumannaallisaanikkut qulakkeerunneqarpoq, Forsvarsakademiimi Center for Arktiske Sikkerhedsstudimi pisortaq, major Henrik Gram Pedersen taamatut oqarpoq.
– Eqqarsaatitsigut misileraanertut isigigutsigut inatsisinut tunngasut unamminartut soorlu Tunngaviusumik Inatsimmi aamma isumaqatigiissutit, tamanna ajornarsanngikkaluarpoq kisianni tamanna Kalaallit Nunaannut aningaasatigut akisussaqaaq, aamma Kalaallit Nunaanni sinerissamik nakkutilliisoqarnermik pilersitsiartornerinnaq sivisussaqaaq.
Ukiuni qulini suliniut
– Najoqqutarisartagaq malillugu pisinnaassuseqarnermik pilersitsineq, taamatut taasarparput – soorlu assersuutigalugu kalaallit sinerissamik nakkutilliisoqarneq. Tamanna umiarsuarnik pisiinnarluni naammassineqarsinnaanngilaq.
– Pisinnaassuseqartup anguniagassaat allanneqassapput aaqqissuussineq pilersinneqassaaq aamma sulisussat ilinniartinneqartussaapput – tassalu ingammik ilinniartitaaneq suliniutaavoq sivisuumik ingerlasussaq. Ajornavissutut oqaatigineqarsinnaanngilaq kisianni sivisussaqaaq, aalajangiisoqarneranit piginnaassuseqartut ingerlalernissaasa tungaanut.
– Aningaasaliissuteqarnissaq kisiat eqqarsaatigalugu aningaasartuutissat amerlassaqaat. Ilaatigut Kalaallit Nunaat Islandimut sanilliullugu isorartunerujussuarmik sineriaqarpoq, ilaatigullu aningaasartuutit innuttaasunut taamaallaat 60.000 missaanniittunut agguarneqassapput Islandimi inuttaasunut 350.000-iusunut, taamaattumik missingiisoqarsinnaanngilaq Island isiginiarlugu ataatsimit ataatsimut naligiittumik.
Aviisimi Sermitsiami paasisaqarnerugit, uani isissutissarsisinnaavutit: