inooriaaseq
Inuit attaveqarfiisigut qanoq iliortarpit?
Inuit attaveqarfiisigut pissusilersortarnerit qaqugukkullu tamakkuninnga atuisarnerit namminerluinnaq pissuseraat. Inuit inooriaasiannik paasinninnerulernissamik misissuinerup nutaap tamanna takutippaa
Mobilivit itersaataa sianermat makipputit uffarlutillu. Ullaakkorsiuutigalugit allagarsiatit misissorpatit, aniartuutigalutillu ikinngutit angut arnarluunniit sianerfigaat.
Tamatta immikkorluinnaq pissuseqarpugut qaqugukkut sianertarnerluta, allattarnerluta Facebookimilu Instagramimilu allagarsiatsinnik takunnittarnitsivut. Tamanna qallunaat finskillu misissuinerata nutaap takutippaa.
Ulloq unnuarlu pissusilersortarnerit
– Matumani soqutiginartuuvoq inuit tamavimmik namminerluinnaq immikkut pissuseqartarmata qaqugukkut mobiliminnik atuisarnerminnik, inuillu ataasiakkaat pissusilersortarnertik taannarpiaq ullut tamaasa nangittarlugu. Ataasiakkaat pissusilersortarnerat immikkuullarilluinnartuuvoq, inuillu allat pissusilersortarnerannit allaanerulluinnarluni, Videnskab.dk naapertorlugu ilisimatuut misissueqataasut ilaat Sune Lehamann, Danmarks Tekniske Universitetimi DTU Compute-mi lektori oqarpoq.
Kisiannili sooq pisariaqarpa paasissallugu qaqugukkut assi ´like´-rtarneripput aammalu aanaamut sianertarnerput? Finskeq ilisimatooq misissueqataasoq qularuteqanngilaq:
– Paasisat nuannaarutigisorujussuuvagut, takusinnaagatsigu sorpassuaqartoq ulloq unnuarlu pissusilersortarnermik paasisat, piffissaq ungasinnerusoq isigalugu sumut atorneqarsinnaanersut. Assersuutigalugu tarnikkut ajuutit sinissaaeruttarnerullu ikiorsernissaannut, Finlandimi Aalto Universitetimi Institut for Computer Science-meersoq, ph.d.-mik kandidati Talayeh Aledavood oqarpoq.
Tallimanngornikkut atuinerusarpugut
Ilisimatuut siullermeersumik inuit ataasiakkaat smartphonenik ulloq unnuarlu atuisarnerannik annertunerusumik misissuipput.
Siusinnerusukkut misissuisarnerni inunni eqimattakkaani assigiinngissutit misissorneqartarsimapput, inunni ataasiakkaani assigiinngissutit pinnagit.
Misissuinerup aamma takutissimavaa inuit tamarmik agguaqatigiissillugu tallimanngornikkut mobilertik atornerusaraat, ulluinnarnilu e-mailsinik amerlasuunik nassiussisarpugut, sapaatip akunnerata naanerani nassiusserpiassanata.
Unnukkut kingusissukkut sianertarnitsinnit sms-ertarnerujussuuvugut. Sooq taamaasiortarnersugut Sune Lehmannip ajunngilluinnartumik nassuiaatissaqartippaa:
– Tamatumunnga nassuiaatissatut qaninnersaavoq unnukkut SMS-ernissaq akuerinarnerummat, sianernerminngarnit akornusersuinannginnerugami, taanna oqarpoq.
Aaqqissuussineq
Talayeh Aledavood naapertorlugu inuit ulloq unnuarlu pissusilersortarnerat paasilluarnerulersinnaaleratsigu, tamanna atorsinnaavarput inuit nikallornerujussuarmik (maniodepressive) nalaatsisut ikiornissaannut.
– Immaqa inuit nikallornerujussuarmik nalaatsisimasut nutaamik nalaatsinissaat uteqqiatitsinissaalluunnit siusinnerusukkut paasisalersinnaavarput digitalimik atuinerisa allanngoriataarnera paasigutsigu, Talayeh Aledavood oqarpoq.
Digitalimik atuinitsigut immikkorluinnaq tamatta periuseqarnitsinneq paasisaqarneq piffissaq ungasinnerusoq isigalugu nutaarluinnartigut atorneqarsinnaavoq. Ilaatigut piffiit suliffigisatta aaqqissuunnissaannut.
– Assersuutigalugu inuit ilaat ullaakkut piumassuseqarnerusarput, allallut ualikkut piumassuseqarnerusarlutik. Taamaattumik inuit akuersitillugit annertunerusumik ilikkarfigisinnaavarput inuit assigiinngitsut qaqugukkut piumassuseqarnerusarnersut, ulloq unnuarlu digitaminik atuinerat uuttortarlugu. Ilisimasaq tamanna immaqa atorneqarsinnaavoq sulisut piumassuseqarfiisa piffinnut suliffinnut naleqqussarlugit, sulisut pitsaanerusumik atorluarumallugit, Københavns Universitetimi Dalatogisk Institutimi lektori Sebastian Boring oqarpoq. Mianersoqqussutigaali paasisat ileqqorissutsikkut mianernartoqarnerat. Taanna nammineq misissuinermi nutaami peqataasimanngilaq.
– Inuit ataasiakkaat digitalimik atuinerisa nakkutiginissaat ajornanngitsoq ilisimaneqalermat, tamanna atornerlunneqarsinnaavoq. Assersuutigalugu takorloorneqarsinnaavoq selskabit sillimmasiisarfiit digitalimik atuinermik nakkutilliisinnaapput ulloq unnuarlugu atuineq scannerlugu, nappaammut aalajangersimasumut attuumassuteqartinniarlugu. Assersuutaasinnaavoq uanga piffissami sivisunerusumi suliannik angumersiniaallunga sulisimaguma sinippallaartarnangalu, tamanna kukkusumik isummerfigineqarsinnaavoq sinissaaleqisartunga, taavalu sillimmatip akia qaffariassalluni, Sebastian Boring oqarpoq.
Allaaserisaq una ilanngunneqarpoq Videnskab.dk isumaqatigalugu. Allaaserisaq Videnskab.dk-mit tigusaavoq