Inuit 179-it 2019-imi annaanneqartut
Inunnit ajunaarnissamut ulorianartorsiortunit 183-init 175-it siorna SAR-imik suliaqarnikkut annaanneqarput, taamaalillunilu Kalaallit Nunaanni imaatigut timmisartukkullu annaassiniarnermik kiffartuussinermut anguniakkat anguneqarlutik, nassuiaammi nutaami takutinneqarpoq.
Nunami maani SAR-imi upalungaarsimasut 2019-imi 82-eriarlutik suliaqalersinneqarsimapput. Taakkua 2018-imut sanilliullugu 11-riarluni suliaqalersitsinernik amerlanerupput.
- Upalungaarsimasunik suliaqartitsinerit 82-it taakkua tassaasimapput umiarsuarnik, timmisartunik, umiatsiaaqqanik aamma inunnik immami nunamilu ajornartorsiortunik ujaasinernut annaassiniarnernullu tunngassuteqartut, imaatigut silaannakkullu angallannermi annaassiniarnermut siunnersuisoqatigiit, Skibsfartens og Luftfartens Redningsrådip, ukiumoortumik nassuiaataanni, allassimasoqarpoq.
Taamaattorli ukiut tallimat kingulliit ingerlaneranni annaassiniarnerit ujaasinerillu agguaqatigiissillugit 85-inik amerlassuseqartarsimapput, taamaalillunilu 2019 piffissaq sivisunerusoq isiginiassagaanni agguaqatigiissitsinernit appasinnerulaartumiilluni.
Annaassiniarnerit procentinngorlugit naammaginartut
Annaassiniarnerit ujaasinerillu 82-it imaatigut annaassiniarnernut 52-inut, nunakkut annaassiniarnernut 25-nut timmisartumillu annaassiniarnernut sisamanut agguataarsimapput.
Nassuiaammi siunnersuisoqatigiinnit maluginiarneqarpoq, ukiup ataatsip ingerlanerani qassit annaanneqartariaqarnerannik anguniagaq – annaassinissamik procentitut taaneqartoq, anguneqarsimasoq.
Taamaalillutik inunnit ajornartoortunit 183-init 175-it SAR-imik annaassiniarnikkut annaanneqarsimapput.
- Kalaallit Nunaanni imaatigut timmisartumillu annaassiniarnermik kiffartuussinermut anguniakkanut angusassatullu piumasaqaat tassaavoq piffissaq ukiunik tallimanik sivisussuseqartoq uuttuutigalugu agguaqatigiissillugu annaassinissamik procenti 94-iussasoq. Piffissamik ukiunik tallimanik sivisussuseqartumi kingullermi imaatigut timmisartumillu annaassiniartartut agguaqatigiissillugu 96,5 procentinik annaassisinnaasimapput, tamanna anguniagassatut angusassatullu piumasaqaammut sanilliullugu naammaginartuusoq, siunnersuisoqatigiit allapput.
Arfineq-pingasut annaanneqanngitsoortut
Siunnersuisoqatigiinnit erseqqissaatigineqarpoq, annaassinissamik procenti 94-iusoq 6 procentit annaasaqatigineqarnissaannik akuersaarnermut ersiutaanngitso.
- Tamatuma akerlianik 100 procentinik annaassinissap piviusorsiortuunnginneranut tamanna ersiutaavoq. Assersuutigalugu pisoqartassaaq, inuit nammineq qinikkaminnik imaanut pissiffigisimasaannik (assersuutigalugu imminut toqoriarnermi), annaassiniarnermut siunnersuisoqatigiit allapput.
Inuit arfineq-pingasut annaanneqanngitsoorsimapput. Taakkunannga sisamat ajunaarsimasut nassaarineqarput – ujaasisoqarneranut atatillugu imaluunniit tamatuma kingorna nassaarineqartutut politiinillu kinaassusersineqartutut. Inuit sisamat suli nassaarineqarsimanngillat.
Formatering