Inuiaqatigiinni amerlanngitsuni tusagassiortuuneq ilungersunartoq: Akerariittuaannarneq?
Tusagassiortutut paasisaqarfigisat pitsaasumik attaveqarfigineqarsinnaappat, imaluunniit akerlianik pisoqarsinnaava – akerariittuaannartussanngorluni? Ph.d.-nngorniutigalugu allaatigisap nutaap tusagassiuutini immikkut atugassarititaasut misissuiffigai.
Tusagassiortoq qulequttamik qulermiumut, illooqqamut, aapparisimasamut, paasisaqarfimmik pitsaasumut, atuaqatigisimasamut imaluunniit tusagassiortup arnaata ikinngutiginerpaasaanut tunngasumik attuumassuteqanngitsumik inissisimalluni ilanngutassiorsinnaava? Nunani anginerusuni suleqammut ilanngutassiaritinneqarsinnaassaaq, kisianni Kalaallit Nunaanni tusagassiortut ikingaarmata tamatigut taamaaliortoqarsinnaanngilaq.
Inuit amerlasuutigut imminnut attuumassuteqartarnerat Kalaallit Nunaanni tusagassiuutini atugaavoq. Tusagassiortut inunnik – ikinngutiminnillu – narrujuummisitsinissartik ernumassutigisinnaasarpaat, taamaalillutillu alarneqarsinnaanertik.
- Isumaqatigiinngissuteqarneq akisoorujussuuvoq.
- Inuiaqatigiinni amerlanngitsuni, soorlu nunatsinni tusagassiortut aamma paasisaqarfigisat inuunerup sinnerani assigiinngitsorpassuartigut naapittariaqartarput: Illooqqatut, qitornat atuarfiini, tusagassiortutut aamma tusarfittut. Taamaattumik isumaqatigiinnginneq akisusinnaavoq. Taamaattumillu inuiaqatigiinni amerlanngitsuni tusagassiortut inuiaqatigiinnut amerlasuunut sanilliullutik saqitsaannerit pinaveersaarnerusarpaat, attaveqaqatigiinneq pillugu ilisimatusartoq, Signe Ravn-Højgaard, ulluinnarni Nuummi Ilisimatusarfimmi ilinniartitsisoq taama nassuiaavoq.
Nunani anginerusuni ilanngutassiarisami inuit pineqartut isumaqatigiinngissuteqarfiginissaat ajornannginnerujussuuvoq. Tusagassiortut ulluinnarni inuunerminni tusarfiit naapinnissaat periarfissaq annikitsuararsuuvoq. Tamannalu isornartorsiuisumik tusagassiornissamut aamma isumassarsianik isummanillu avitseqateqarnissamut periarfissaqarnerutitsivoq.
Tusagassiortut 40-t missaanniittut
Signe Ravn-Højgaardip – oqaluttuarisaanermi ikittuinnaat ilaattut – ukiuni arlalinni Kalaallit Nunaanni tusagassiuutit pillugit ilisimatusarsimavoq, tallimanngormallu Ilisimatusarfimmi ph.d.-nngorniarluni allaatigisani illersorpaa. Allaaserisami aamma sammineqarpoq tusagassiortut ilaannikkut mianersortariaqartut immaqalu ilanngutassianik saqitsaaffiunngitsunik ikinnerusunik suliaqartarlutik.
Signe Ravn-Højgaardip allaaserisamini aamma ilisimatusartut allat suliaat innersuussutigai, ilaatigut Naimah Hussainip, Kalaallit Nunaanni tusagassiuutinik misissuinermini tusagassiuutit avatangiisillu imminnut ataqatigiinnerat iluaqutaasoq paasisimavaa.
- Naima Husseinip paasivaa Kalaallit Nunaanni tusagassiortut inunnik qanimut attaveqarfigisaminnik isornartorsiuillutik allaaserinnittarnermi periutsit ilaat tassaasoq sapinngisamik eqqoqqissaartumik allaaserisaqarnissaq. Tamanna aamma isumaqarpoq oqaatigineqartut naammattumik uppernarsarneqarsinnaanissaat, Signe Ravn-Højgaard nassuiaavoq.
- Allaaserisami eqqaavat Kalaallit Nunaanni tusagassiortut 40-innaasut. Tusagassiornermi qanoq suliaqartoqarsinnaaneranik piviusorsiunngitsumik naatsorsuuteqartoqarpa – misissueqqissaarluni tusagassiornerup ilanngullugu?
- Apeqqut tamanna akissutissaqartinniarlugu inuit tusagassiornermut qanoq naatsorsuuteqarnersut naammattumik ilisimanngilara. Aap, tusagassiortut ikittuinnaapput aalisarnermut politikkimik ajornakusoortumik, Siumumi siulittaasunngorniunnernik, timersornermik unamminernik oqaaseqaateqartartut radiomilu oqaluttut ingerlatitsisartut. Inuilli tusagassiornermut naatsorsuutaasa qaffasinnerat, taakku naatsorsuutit tamat oqartussaaqataaffigisaanni tunngavissaqanngitsutut oqaatiginissaannik isumaqanngilaq, Signe Ravn oqarpoq.
Allaaserisami »Inuiaqatigiinni mikisuni tamanut ammasuuneq – assersuutinik misissuineq«-mik qulequtalimmi, aamma qallunaat tusagassiortorpassuit, kalaallit tusagassiiviini pisarnertut sulisartut ilanngullugit sammineqarput. Tamannalu aamma pitsaasortaqartutut ajortortaqartutullu oqaatigineqarsinnaanerarpaa.
Ajornartorsiutaasinnaasoq tassaavoq aaqqissuisoqarfinni ”nunasiaateqarnerup kingorna pissaanerup agguataarneqarnera“ atugaasimasoq, timmisartumik tikeqqammertut toqqaannartumik pisortatut atorfinitsitaanerat, naak sumiiffimmik ilisimasaqarpallaarsimanngikkaluarlutik. Signe Ravnip aamma tamanna sammivimmit allamit isigalugu oqaaseqarfigaa.
- Qallunaat tusagassiortut inissisimanermikkut assinganik qaleriiaartitsineq ajorput, Kalaallit Nunaanni tusarfitik qaqutiguinnaq ilaqutarisaramikkit, taanna maluginiagaqarpoq.
Ajorluinnartoq
Tusagassiuutit assigiinngitsunit tatineqarput siunissarlu nalorninartumiilluni. Ussassaarutinik niuerfik mikivoq pisortallu ingerlatseqatigiiffiinit aqunneqarnerulluni. Najukkami tusagassiuutinut tapiissutit siunissamut pilersaarusioruminaapput. Atuartartut, isiginnaartut atuisullu killeqartorujussuupput. Signe Ravn-Højgaardip allaaserisamini erseqqissarpaa inunnut 50.000-nut radioaviisiliorneq 50 millionit koruuninik akeqarnera assigiinnapajaaraa.
- Annikitsumik ingerlatsinerit assigiinngitsunik ajornartorsiuteqarput, Signe Ravn oqarpoq, taassumali aamma tusagassiivik namminersortoq, Sermitsiaq.AG, ukiuni arlalinni patajaatsumik aningaasaqarlunilu aningaasaateqartoq maluginiarlugu oqaaseqarpoq.
Kalaallinik tusagassiortunik atorfinitsitsiniarneq ajornakusoortarmat tusagassiuutit suli ilungersunartorsiornerupput.
Sapaatip-akunnerani kingullermi tusagassiuutitigut nalunaarut tusagassiortut peqatigiiffianni (TP-mit) saqqummiunneqartoq tamatumunnga tunngavoq. Tassani allassimavoq KNR-ip radioaviisiani kalaallinik tallimanik tusagassiortunik amigaateqartoqartoq, taakkualu ilaat ataaseq soraarpat KNR-ip nutaarsiassaqartitsivianut ”ajunaarnersuaq“ atuutilersinnaasoq. ”Nutaarsiassaqartitsivik nunap upalungaarsimaneranut pingaaruteqarpoq”.
Aammattaaq peqatigiiffiup politikerit namminiilivinnissamik anguniagaqarnerat aningaasanik amerlanerusunik pissarsinissamut tunngavilersuutitut atortarpaa.
- Maannakkut politikerit namminiilivinnissaq anguniarmassuk, kalaallinik tusagassiortunik aatsaat taama pisariaqartitsigilerpugut, TP-mit kaammattuutigineqarpoq.