Skip to main content

Missingersuutit isumaqatiginninniutigineqartut: Qeqqata Kommuniani sipaarutaasinnaasut 88 mio. kr.-t nassaarineqarput

Missingersuutit siullermik aappassaanillu isumaqatiginninniutigineqarnerisa akornanni sipaarutaasinnaasunik nassaartoqarneratigut 12 millioner koruuninik sinneqartooruteqartoqassaaq. Sulili amerlanerusunik sipaaruteqartoqassasoq oqaatgineqarluni.

Kalaallit Nunaanni Politiit ilinniartitsisimasut: Kommunefogedit pikkorissartinneqarsimapput

Kommunefogedit 18-it nunamit tamarmeersut Nuummi pikkorissartinneqarsimapput, tassani kommunefogedit nunaqarfinni suliassanik suli pitsaanerusumik isumaginnittarnissaannik Kalaallit Nunaanni Politiit ilinniartitsisimallutik.

KAR-imut aningaasaliissutit 2 milliarder koruuninik annertussusileqalersut

Naalakkersuisut sisamanngornermi Kalaallit Airports Holdingimut 275 millioner koruuninik aningaasaliissuteqaqqipput. Aningaasaliissutigineqartut taamaalillutik 1.999.739.000 koruuninik annertussuseqalerlutik. Naalakkersuisut katillugit 2,5 milliarder koruuninik aningaasaliissuteqarsinnaatitaapput.

Nukissiorfiit unammilleqatigiinnermut equtitsisumik suliaq pillugu

Nukissiorfinnit Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfimmut oqaatigineqarsimavoq, akikilliliinissamik aaqqissuussap kukkusumik ingerlanneqarsimaneranut atatillugu, ingerlatseqatigiiffimmit aalisakkerivinnut 18,1 millioner koruuninik akileeqqusisoqarsimanngitsoq. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap suli aalajangiiffiginngilaa, Nukissiorfiit aalisakkerivinnut aningaasanik utertitseqqusissanersut.

Quannaveeqqutit atillugit: Quasattukkoorneq – ukiup ataatsip qaangiunnerani

Nuummi aqqusineeqqami qaninnersiorfissami sermersimasumi sianiilliorluni quaallatsiarneq qaammammi ataatsimi sulinngikkallartariaqarnermik kinguneqarsimavoq – minnerunngitsumillu utoqqasaannguanngorsimaninnik pisariaqartumik nassuerutiginniffiusimalluni. Hajja…

Mattak inuttassaarunneqartoq: Siornatigut taamatut pisoqarnikuunngitsoq

RAL-imit paasisaqartoqarsimanngilaq, sulilu mattak 118 kilo uninngasuutigineqarluni.

Brugsenimit naliliineq: Immiaaqqat sodavandillu akikinnerulissapput

Puunut nalunaarut kingusinnerpaamik ulloq 1. januar 2024 allanngortinneqassaaq. Tamatuma malitsigisaanik immiaaqqat sodavandillu akikinnerulernissaat ilimanarluinnartoq, Brugsenimit oqaatigineqarpoq.

Canadamiut Royal Greenland appisaluukkaat: - Innuttaasunut iluaqutaanngilaq

Kattuffiup nunanit allaneersut malunnaateqarneruniarnerat ernummatigaa, Royal Greenlandilu isornartorsiorlugu. - Kisianni ilisimasallit attuumassuteqanngitsut suliavut pillugit pitsaasuinnarmik oqaasissaqartut paasivarput, RG-mi pisortaq oqarpoq.

Unnerluutigineqartoq toqutsisimasutut timimillu ileqqussaanngitsumik iliuuseqarsimasutut nassueruteqarpoq

Immiussaq, Ilullissani toqutsisimasutut unnerluutigineqartup qanoq toqutsisimanermik oqaluttuarneranik imalik eqqartuussivimmi marlunngornermi tusarnaartinneqarpoq. Unnerluutigineqartoq isummaminik pingasunngornermi allanngortitsilluni toqutsisimasutut timimillu ileqqussaanngitsumik iliuuseqarsimasutut nassueruteqarpoq.

Kommunalbestyrelsimi ilaasortaq: Tarnikkut nappaatillit salliutinneqassapput

Siumumit initaarnissamut utaqqisarneq sivikillisinneqarusussimagaluarpoq, missingersuutilli isumaqatiginninniutigineqarnerannut peqataatinneqarsimanngillat. Borgmesterip allakkatigut akissuteqarluni ilisimatitsissutigaa, isumaqatigiissuteqarsimasut tarnikkut nappaatillit inissaqartinniarneqarnerat pimoorulluinnaraat.

Inissiamut allamut inisseqqinneqarsimasutut inuuneq

Inuuneq issariarnerinnarmi allanngorluinnarsinnaavoq. Aajuna Josefine Ballantinep ingerlalluartutut innuttaaqataanermiit ikiorsiissutinik isumalluutilittut inuuneqalersimaneranik oqaluttuaa sakkortooq.

Politikkeri: Nuummi iliveqarfik naammattunik inissaqartitsiva?

Nuummi innuttaasorpassuit iliveqarfimmi siunissami naammattumik inissaqartinneqarpat, politikkeri Kristian Jeremiassen Nuummi toqusunut ikuallaaveqartitsisoqarnissaanik ujartuisoq aperivoq. Kommuneqarfik Sermersuumit ilisimatitsissutigineqarpoq, ikuallaaviliornissamut pilersaaruteqartoqanngitsoq aamma ukiuni tulliuttuni pingasuni iliveqarfimmi naammattunik inissaqartitsisoqartoq.