Skip to main content

Pingasunngornermi 24-t tunillatsissimasut paasineqarpoq - Nuummi tuniluuttoqalerpoq

Nuummi tunillatsissimasut amerliartorput. Nunatsinni Nakorsaaneqarfimmit kikkut tamarmik mianersornissaat kaammattuutigineqarpoq.

Aasianni angallat kiveqqasoq qaqinneqartoq

Polar Aassik ikuallalluni kivinerata kingorna angallatit kivisimasut qaqinneqarnissaat oqallisigineqalerput, Qeqertarsuummi Tunuani innuttaasut tikkuussipput angallatinik kivinikunik allanik aamma peqartoqartoq. Aasianni maanna pisoqalerpoq.

Ataatsimiititap professorip Hawaiimeersup suleqatigineqarnissaa akuerisimavaa

Lois Yamauchi illoqarfiit pingaarnersaanni meeqqanik suli atualinngitsunik 0-niik arfinilinnut ukiulinnik misissuissaaq.

Sara Olsvig: Nalunaarusiaq pingaarutilik qisuariarfigineqanngilaq

Nalunaarusiaq, nalinginnaasumik immikkut ittumik ilinniatitsisarnerup 81 procentia ilinniartitsisunik naammattunik piginnaasaqanngitsunik isumagineqartarneranik takutitsisoq, Naalakkersuisunit kommuninilluunniit qisuariarfigineqarsimanngilaq.

Suleqataasut: Angerlarsimaffeqanngitsut pillugit oqalliffik suliniut pitsaasuuvoq

Naalakkersuisut nuna tamakkerlugu angerlarsimaffeqanngitsut pillugit oqallittarfiat suliassaqartunit tikilluaqquneqarluarpoq.

Nuummi tunillatsittut nutaat 14-it: Imerniartarfinni tunillaassuuttoqarsimasinnaasoq

Nuummi tunillaassuuttoqarnissaanut aarlerinartorsiorneq annertuneruleqqippoq. Illoqarfiit pingaarnersaanni tunillatsissimasut nutaat 14-it ullup iluittup ataatsip ingerlanerani paasineqarput. Tunillatsissimasut affaat inersimasuupput, illoqarfimmilu sumiiffinni arlalinniissimallutik.

Nuummi qimarnguik: Naalakkersuisut anguniagaannut piareersarpugut

Nuummi qimarnguik ukioq manna arnanik 40-t meeqqanillu 32-t sinnerlugit amerlassusilinnik qimaaffigineqarsimavoq. Kommuneqarfik Sermersuumi katsorsaanermut pisortap Grethe Siegstadip Naalakkersuisut ilaqutariinni nakuusertoqartarneranik unitsitsiniarlutik anguniagaqarnerat nuannaarutigaa, isumaqarami nakuusertarneq inuiaqatigiinni tamani atugaasarmat tamanna pingaaruteqartoq.

Nutaanik tunillatsittoqarsimanngilaq

Akunnerit 24-t kingulliit missaat nutaanik tunillatsissimasunik paasisaqartoqanngilaq. Nuummi meeqqeriviit ornittakkallu allat matoqqatinneqarallartut marlunngornermi ammassanersut suli nalunaarutigineqanngillat.

Danskit aningaasanut inatsisaata kalaallit inuusuttut ilinniagaqarnissaat unitsippaa

Umiarsuup umiartornermik sungiusarfiup Georg Stagep inissat qulingat kalaallinut ilinniartussanut inniminnertarpaa, kisianni umiarsuaq 2022-mut aningaasanut inatsimmi ilanngaaffigineqarpoq, tamannalu aammattaaq kalaallinut ilinniartunngortussanut eqquivoq, taakku affaannanngortussanngormata.

Tusaannga: Imminut toqunnissamik eqqarsaatit pissutigalugit meeqqat inuusuttullu ikiortissarsiortarput

Eqqarsaatit imminut toqunnissamik taartunik ulikkaaraangata meeqqat inuusuttullu Tusaanngamut attaveqartarput. Tamanna Tusaanngap ukiumoortumik nalunaarusiaani atuarneqarsinnaavoq, nalunaarusiaq imminut toquttarnerup pinaveersaartinnisaanut nunat tamalaat ullorititaanni tamanut saqqummiunneqarpoq.

Naviarnartorsiornermi sumiissusersiummik aallartitsisoorneq isumalluutinik atuinerujussuarmik kinguneqartarpoq

Qaamatip kingulliup ingerlanerani angallatinit arfineq-pingasuusunit navianartorsiornermi sumiissusersiummik nassitsisartunik aallartitsisoornerit oqartussanit ulapputigineqartarsimapput.

Immap assinginik suliaqarneq sukkatsinneqarpoq

Immap assingi elektroniskiusut nutaat utaqqiisaarutaasut siulliit ukioq manna niuerutigineqalissapput, Geodatastyrelsen taama ilisimatitsivoq.