Skip to main content

Markus E. Olsen: Marloqiusamik sulinissatsinniit pitsaanerusumik aaqqiissuteqartariaqarpoq

Assit takukkit: Tassaarsuaqarnerani Siriusip pigisai malissuarnit amuneqarsimasut

Unnuk ullorialik

Folketingi: Kalaallit ilaasortat oqalugiaatitik nammineq qallunaatuunngortittassavaat

Mianersoqqussut: Nunami allanngutsaaliukkami tassaarsuaqarnera malugineqarpoq

Illussaarsuarmi nereqatigiinnissamut kalaallit peqataasussat marluk toqqarneqarput

Royal Greenland: Bodil Marie RG-mi sulilernissamut kajumissaarisuussaaq ingerlatseqatigiiffiullu avammut attaveqarnerani aqutsilluni

Uran naalakkersuisooqatigiit isasoorutigisinnaavaat: Siumut piareersimavoq ingerlanissaminut - IA nikeriarumassanngippat

Pingasunngornerup ualiani Erik Jensen (S) partiimilu siulittaasoqatini Múte Bourup Egede (IA) naapeqatigiipput. Taakku peqatigiillutik qinigaaffiup sinnerani naalakkersuisooqatigiit politikkikkut anguniagassaat nalilersortussaagamikkit.

Siornatigut juumuut aqutsisorisimasaat kajumissaarivoq: Mianersoqqusinissamut piffissanngorpoq

Juumuut suliffimminni atugarisamikkut tatineqarnerat pillugu pitsaanerusumik iliuuseqartoqarnissaanut piffissanngortoq, juumuumit oqaatigineqarpoq. Aaqqiissutissaqarnerarpoq suliffimmik nuannarinninnerulersitsisumik – aamma aningaasartuutinik annertuumik ikilisitsisumik taartaasartunut.

Siumut immikkoortortaqarfiani ilaasortaasimasoq peqquserlussimasutut pineqaatissinneqartoq

Siumut Sisimiuni immikkoortortaqarfiata siulersuisuini ilaasortaasimasoq aningaasanik peqquserlussimasutut pineqaatissinneqarpoq. Pineqartoq partiip immikkoortortaqarfiata kontoanit katillugit 129.127,53 koruuninik tigusisimasutut pineqaatissinneqarpoq.

KAIR: Qaqortumi mittarfik tallineqassappat makku inissinneqaqqaartariaqarput

Mittarfiup 300 meterinik tallineqarnissaa ilaatigut upalungaarsimanerup annertusarneqarnissaanik, mittarfiup illutaanik allilerinermik aamma Danmarkimi Trafikstyrelsenimit akuersissuteqartitsinissamik pisariaqartitsissaaq.

Arctic Education alliance: Mamartut inuiannit marlunneersut

Inuili, University of Southern Maine aammalu Wabanaki PublicHealth and Wellness peqatigiillutik iganermut najoqqutassiamik atuakkamik saqqummersitseqatigiipput, Kalaallit Nunaanni, Amerikami aammalu Amerikami nunat inoqqaavisa igariaatsit tunngavigineqarput.

Ivaaraq pillugu suliaq: Atornerluinerit qaammatip aappaa avillugu ingerlasimapput

Ivaaraq pillugu suliami unnerluussisussaatitaasup piumasaraa taarsiissuteqarnissaq inuillu timikkut tarnimikkulluunniit innarluutillit najugaanni sulisinnaanermut pisinnaatitaaffiiarneqassasoq. Unnerluussut naapertorlugu Ivaaqqami atornerluisarnerit qaammatip aappaa avillugu sivisussusilimmi pisarsimapput.

Ilaasut oqaluttuaat

Qanoq ippa ulluni unnuanilu pingasuni Alpefjordimi umiarsuarmi ikkarlissimasumi ingerlaqqissinnaanani? Ilaasut ilaatigut oqaluttuarput imarsiortut qilerseriaasiannik qilersineq aamma allarutinik imusineq ilinniarsimallugit, taavalu unnuaanera alianaalluinnartumik misigisaqarfigisimallugu.

Siumup inuusuttortai: "Inersimasut" ilinniarfigisinnaavaatigut

Siumup inuusuttai, ataatsimeersuaqqammertut inuusuttunut atugassarititaasut pillugit anguniagassanik aalajangersaapput. Tamatumali saniatigut aamma politikkikkut isumaqatigiinngissutigineqartut qanoq aaqqiiffigineqarsinnaanersut pillugu isummersorput.

Naartusoq angalasoq: Aliasuttorujussuuvunga

Naartusut najukkaminnit aallarlutik erniartuleraangamik aliasunnermik misigisaqartarput. Taamaattumik naartusut angalasut atugaat pitsanngorsartariaqarput, erniartortartut sullinneqarnerat pillugu misissuinermi tamanna innersuussutigineqarpoq.

Qitittarneq pillugu oqaloqatigiinneq: Inuusuttut, kinaassuseq aamma nutaaliorsinnaaneq sammineqassasut

Københavnimi Kalaallit Illuutaat kinaassuseq, nutaaliornermi nammineq aalajangiisinnaaneq, ileqqut aamma takorluukkat pillugit oqaloqatigiinnissamut aggersaavoq.

Politikeri: Timersorneq inuiaqatigiinnik sullissinertut ittumik qulakkeerunneqartariaqarpoq

Kommunalbestyrelsimi ilaasortaq Aqqa Samuelsen (S) isumaqarpoq nunatsinni timersortartut tapersersorneqarnerusariaqartut. Taamaammat taassuma maanna angunialerpaa timersortartut inuiaqatiginni sullissinertut ittumik aaqqissuussiffigineqarnissaat, taamaalillutik timersornermik aaqqissuussani peqataanerminni akissarsiaminnik feriassaminnillu annaasaqaratik timersorsinnaaniassammata

Tarajup annaassiniarnerata qanoq akeqarnera Pinngortitaleriffiup saqqummiuppaa

Pinngortitaleriffik Ocean Explorerimik ikiuinermut 3,8 mio. kr.-nik nalilimmik isumaqatigiissusiorsimavoq.
AG atuaruk
  • Ernisussiortoq kajumissaarisoq:
    Mianersoqqusinissaq piffissanngorpoq
  • Mimi Karlsen:
    Assut ajuusaarnarpoq sulisut soraartariaqalersarsimappata
  • Unnuaq tupinnartumik pinnissusilik
    Kalaallit Nunaata avataarsualerisartuini siullerpaap naapinnera alutornartoq

SENESTE NYHEDER