Inatsisartut spiralilersuisimaneq misissoqqugaat

Spiralilersuinissamut suliniutaasimasup qulaajaaffigineqarnissaa Inatsisartut isumaqatigiissutigilluinnarpaat.

Naleqqap aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa, Naalakkersuisut danskit naalakkersuisuinut 1960-kkunniit 1970-kkunnut naartunaveersaasersuisimanermut tunngavilersuutit pillugit misissuinissamut piumasaqaqqunissaat, Inatsisartut ullumi oqaluuseraat.

Naalakkersuisut siulittaasuata, Múte B. Egedep erseqqissarpaa arnat niviarsiaqqallu spiralilersorneqarsimanerat akueriuminaalluinnartoq.

- Naalakkersuisut sinnerlugit naqissusissvara iliuuserineqarsimasut akuersaarsinnaanngilluinnaratsigit. Akuersaarneqarsinnaanngilluinnarput inuiaqatigiittullu naleqassutsinut pingaartitatsinnut illersortariaqakkatsinnullu kalluaalluinnarmata. Iliuuserineqarsimasullu sakkortunerpaamik isornartorsiorpagut, oqarpoq.

Arnat akuersiteqqaarnagit naartunaveersaasersorneqarsimanerat pillugu Inatsisartuni oqallinneq misigissuseqarluinnartumik ingerlavoq.

Pinngitsaalillugit spiralilerneqartut

Naleqqap aalajangiiffigisassatut siunnersuutimini tunngavilersuivoq arnat niviarsiaqqallu ammut 13-it tikillugit ukiullit 1960-kkunniit 1970-kkunnut spiralilersorneqarsimanerat pinngitsaalinermik tunngaveqarmat.

DR tusarnaagassiami qaqilerivoq spiralilersuinissami suliniummi arnat 4.000-it tungaannut spiralilersinneqarsimasut. Paasissutissat qaqilerneqartut suliniaqatigiiffinnit politikeriniillu sakkortuumik qisuariarfigineqarput.

Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuuteqarput, danskit naalagaaffiat piumaffigissallugu arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsumit misissuisoqassasoq, peqqinnissaqarfiup iluani 1960-kkunniit 1991 tikillugu naartunaveersaasersuisarneq pillugu.

Sukkasuumik sukumiisumilli misissuisitsineq

Siumut oqaaseqartuata, Doris J. Jensenip erseqqissarpaa naartunaveersaasersuisimaneq tunngavigalugu nunatta Danmarkillu suleqatigiinnerat eqqarsaatigeqqinneqartariaqartoq.

- Inuiaat kalaallit ajortunik misigisaqarsimatilluta isumakkeerfiginnillaqqittuuvugut taamaattorli uani pisimasut eqqarsaatigalugit utoqqatsernissaq kisimi naammanngilaq Siumumi isumaqarpugut nunatta Danmarkillu suleqatigiinnerat aallaat nalilersoqqittariaqartoq, Doris J. Jensen oqarpoq.

Inatsisartut oqaluuserisaminnut ilaatippaat attuumassuseqanngitsumit misissuititsisoqassanersoq, imaluunniit ilumoortut pillugit ataatsimiititaliamik pilersitsisoqarsinnaanersoq.

Demokraatit kissaatigaat misissuititsineq piaartumik naammassineqassasoq, Inatsisartullu ataatsimoorlutik kissaatigaat misissuineq sukumiisumik ingerlanneqassasoq.

Aalajangiiffigisassatut siunnersuut ataatsimiititaliami susassaqartumi oqaluuserineqassasoq innersuussutigineqarpoq, 2. junilu aappassaaneerneqartussanngorluni. Ataatsimiititaliap susassaqartup ilaatigut isumaliutissiissutigissavaa misissuititsineq attuumassuteqanngitsunit ingerlanneqassanersoq imaluunniit ataatsimiititaliamik qulaajaasussamik pilersitsisoqassanersoq.