Inatsisartut spiralilersuisimaneq misissoqqugaat
Nunatsinni spiralilersuisimaneq pillugu Naalakkersuisut danskit naalakkersuisuinik qulaajaaqqusillutik piumasaqarnissaannik Naleqqap kissaateqarnera Inatsisartuni ilalerneqarluarpoq. Sumilluunniit attuumassuteqanngitsumit misissuisoqarnissaa, pissutsillu allat aamma qulaajarneqarnissaat aamma kissaatigineqarpoq.
Spiralilersuinissamut suliniutaasimasup qulaajaaffigineqarnissaa Inatsisartut isumaqatigiissutigilluinnarpaat.
Naleqqap aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa, Naalakkersuisut danskit naalakkersuisuinut 1960-kkunniit 1970-kkunnut naartunaveersaasersuisimanermut tunngavilersuutit pillugit misissuinissamut piumasaqaqqunissaat, Inatsisartut ullumi oqaluuseraat.
Naalakkersuisut siulittaasuata, Múte B. Egedep erseqqissarpaa arnat niviarsiaqqallu spiralilersorneqarsimanerat akueriuminaalluinnartoq.
- Naalakkersuisut sinnerlugit naqissusissvara iliuuserineqarsimasut akuersaarsinnaanngilluinnaratsigit. Akuersaarneqarsinnaanngilluinnarput inuiaqatigiittullu naleqassutsinut pingaartitatsinnut illersortariaqakkatsinnullu kalluaalluinnarmata. Iliuuserineqarsimasullu sakkortunerpaamik isornartorsiorpagut, oqarpoq.
Arnat akuersiteqqaarnagit naartunaveersaasersorneqarsimanerat pillugu Inatsisartuni oqallinneq misigissuseqarluinnartumik ingerlavoq.
Pinngitsaalillugit spiralilerneqartut
Naleqqap aalajangiiffigisassatut siunnersuutimini tunngavilersuivoq arnat niviarsiaqqallu ammut 13-it tikillugit ukiullit 1960-kkunniit 1970-kkunnut spiralilersorneqarsimanerat pinngitsaalinermik tunngaveqarmat.
DR tusarnaagassiami qaqilerivoq spiralilersuinissami suliniummi arnat 4.000-it tungaannut spiralilersinneqarsimasut. Paasissutissat qaqilerneqartut suliniaqatigiiffinnit politikeriniillu sakkortuumik qisuariarfigineqarput.
Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuuteqarput, danskit naalagaaffiat piumaffigissallugu arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsumit misissuisoqassasoq, peqqinnissaqarfiup iluani 1960-kkunniit 1991 tikillugu naartunaveersaasersuisarneq pillugu.
Sukkasuumik sukumiisumilli misissuisitsineq
Siumut oqaaseqartuata, Doris J. Jensenip erseqqissarpaa naartunaveersaasersuisimaneq tunngavigalugu nunatta Danmarkillu suleqatigiinnerat eqqarsaatigeqqinneqartariaqartoq.
- Inuiaat kalaallit ajortunik misigisaqarsimatilluta isumakkeerfiginnillaqqittuuvugut taamaattorli uani pisimasut eqqarsaatigalugit utoqqatsernissaq kisimi naammanngilaq Siumumi isumaqarpugut nunatta Danmarkillu suleqatigiinnerat aallaat nalilersoqqittariaqartoq, Doris J. Jensen oqarpoq.
Inatsisartut oqaluuserisaminnut ilaatippaat attuumassuseqanngitsumit misissuititsisoqassanersoq, imaluunniit ilumoortut pillugit ataatsimiititaliamik pilersitsisoqarsinnaanersoq.
Demokraatit kissaatigaat misissuititsineq piaartumik naammassineqassasoq, Inatsisartullu ataatsimoorlutik kissaatigaat misissuineq sukumiisumik ingerlanneqassasoq.
Aalajangiiffigisassatut siunnersuut ataatsimiititaliami susassaqartumi oqaluuserineqassasoq innersuussutigineqarpoq, 2. junilu aappassaaneerneqartussanngorluni. Ataatsimiititaliap susassaqartup ilaatigut isumaliutissiissutigissavaa misissuititsineq attuumassuteqanngitsunit ingerlanneqassanersoq imaluunniit ataatsimiititaliamik qulaajaasussamik pilersitsisoqassanersoq.
Læs hele sagen:
- Staten tog min mødom
- Spiral-kampagne var folkemord
- Uhyggelig og skamfuld
- Svært for regeringen at komme udenom spiral-sagen
- Vi må afdække krænkelser af menneskerettigheder
- Naalakkersuisut tager afstand fra Spiralkampagnen
- Grønland bør selv stå for efterforskningen af spiral-sag
- Start arbejdet med at udrede spiralkampagnen
- Spiralilersuisarsimaneq pillugu nassuiaasoqarnissaanik suliaq aallartilli
- Inatsisartut ønsker undersøgelse af spiralsag
