Imminut toqunnerit: Meeqqat allaat qulinik ukiullit ikioqqusartut

Meeqqat illersuisuata Aviâja Egede Lyngep ernummatigaa meeqqat imminut toqunnissamik eqqarsartartut ukiukilliartuinnarnerat. Iliuuseqartoqarnissaa ujartorpaa. Oqaluinnartoqaranilu.

Imminut toqunnerit tuniluuttarput. Meeqqat inuusuttullu imminut toqukkaangata amerlanerit imminut toqunnissaat pinngitsoortinniarlugu ulapungaarsimasussanik amigaateqarpoq, Meeqqat illersuisuat Aviâja Egede Lynge isumaqarpoq. Aamma meeqqat inuusuttullu tarnimikkut erloqissuteqartut ikiorneqarnissaat ujartorpaa. Tarnip pissusaanik ilinniarsimasut amigaataasupilussuupput.

Leiff Josefsen

Marianne Krogh Andersen

arfininng 23. uki 2019 11:21

Meeqqat allaat quliinnarnik ukiullit MIO-mut saaffiginnittarput imminut toqunnissaminnik eqqarsaateqarnertik pillugu.

- Meeqqat imminut toqukkaangata aliasuttaqaanga. Kamattaqaanga ikioqqullutik nillianerat tusaaneqarsimanngimmat, Meeqqat Illersuisuat Aviâja Egede Lynge oqarpoq.

- Ernumasarpunga meeqqat uagutsinnut saaffiginnittarmata allaat imminut toqunnissaminnik eqqarsaateqalersimasut ukiukilliartuinnarmata, Meeqqat illersuisuat oqarpoq.

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq

Allaaserisaq una aviisimit Sermitsiamit tigusaavoq, aaqqissuisuunermit Christian Schultz-Lorentzenimit toqqarneqarluni.

Taamaalillutit nittartakkami atuartartutut aviisimi allaaserisamik, nalinginnaasumik aningaasanik akeqartartumik atuarsinnaallutit. Neriuppugut allaaserisaq aviisit allaanerunerannik aamma tusagassiutini akeqanngitsuni issuakkatut nutaarsiassaannaannginnerannik takutitsiumaartoq. Aviisit pitsaassusaat annertooq itisiliinernit aamma tunuliaqutinik aamma minnerunngitsumik inuit pillugit allaaserilluakkanik pissuteqarput.

Neriuppugut misiliummik pisartagaqalernissannut isumassarsiorfigisinnaagit, taamaalillutik inuiaqatigiit ineriartornerannut malinnaalluarsinnaanerussagavit.

Aviisimut neqeroorummik pissarsigit – 38 39 50 sianerfigiuk imaluunniit mail redaktion@ag.gl allaffigalugu

- Imminut toquttut imaluunniit imminut toqoriaraluartut amerlanersaat inuunermik qatsussisimasarput iliuuseqarsinnaanngitsutullu misigisimallutik. Nalinginnaasumik sivisuumik kisimiillutik ilungersorsimasarput ikiorneqaratilli. Imminut toqunnermik pivisunngortitsisuusinnaasarpoq asanninneq pillugu aliasunneq, atuarfimmit anisitaaneq imaluunniit ajornartorsiutit allat aaqqinneqarsimasariaqaraluartut. Meerarpassuit inuusuttullu isumassatsimangaartarput annilaangallutillu, ikiorneqaratilli, oqarpoq.

Politiit kisitsisaataasa nutaat takutippaat imminut toqunnerit amerlassusaat taamaaginnartoq, naak paasititsiniaasoqartuaraluartoq, akerliussutsimik takutitsisoqartarluni naalakkersuinikkullu iliuuseqarfigineqarluni. Kalaallit Nunaanni imminut toqussimasut 43-ummata imminullu toqoriarnerit 92-iullutik suli nunarsuarmi amerlanerpaat ilagaat, 2018-imut politiit kisitsisaataasa takutippaat.

Politimesteri Bjørn Tegner Bay naapertorlugu suli inuusuttut ingammik angutit 15-iniit 25-inut ukiullit imminut toqunniarlutik aalajangertarput. Kisitsisini alianartuniipputtaaq ukiumut imminut toqunnissamik sioorasaarinerit 800-900-it.

Tuppallersaatissatuaavoq 2016-imi imminut toquttut amerlanerummata, 2010-milu rekordiliisoqarluni taamani kalaallit 62-t aqqut alianartoq atorsimallugu.

Tamatta imminut toquttumik nalunngisaqarpugut

Imminut toqunnerit oqaluuserineqartupilussuupput. Imaalersimavormi maani nunami inuit tamarluinnarmik ilaquttat ikinngutigisalluunniit akornanni imminut toqussimasumik ilisimasaqarlutik.

Maanna iliuuseqarnissamut piffissanngorsimavoq, Aviâja Egede Lynge isumaqarpoq.

- Piviusumik iliuuseqarnerussaaq. Oqaluinnarnerunani. Ajortumillu pisoqartillugu upalungaarsimasoqarluni, meeqqat illersuisuat oqarpoq.

Meeqqanik inuusuttunillu katsorsaaneq tarnillu pissusaanik ikiorneqarnissaat ujartorpaa. Tamatuma saniatigut aamma amigaatigaa kikkut ingammik imminut toqunnermik eqqugaasarnersut ilisimasaqarnissaq. Sukumiisumik misissuiffigeqquaa sooq meeqqat inuusuttullu ima oqimaatsigisunik ajornartorsiortiginersut allaat imminut toqullutik.

- Inuusuttorpassuit meeqqallu atugarlioraangamik tamanna angajoqqaaminnut oqaatigineq ajorpaat. Ataata anaanalu artorsaatississallugit qunugaat, taakkumi immaqa namminneq ajornartorsiuteqarput, Aviâja Egede Lynge oqaluttuarpoq.

- Imminut toqunneq ajoraluartumik tuniluussinnaasarpoq. Imaakkajuttarpoq meeqqat inuusuttullu ilaqutariinni imminut toquttoqarsimasuneersut taamatut eqqarsaateqartarlutik. Taamaattumik imminut toquttoqartillugu upalungaarsimasoqarnissaa pingaartupilussuuvoq tuniluunnissaa pinngitsoortinniarlugu. Ullumikkut upalungaarsimanermik taamaattumik amigaateqarpugut, oqarpoq.

Meeqqat illersuisuat naapertorlugu tarnip pissusaanik ilinniarsimasunik meeqqanik oqaloqateqarsinnaasunik annertuumik amigaateqartoqarpoq. Tamatuma saniatigut ilinniartitsisut perorsaasullu imminut toqunnermik imminullu toqunnissamik pinaveersaartitsineq pillugu ilisimasallit amigaataapput.

- 2017-imi Naalagaaffiit Peqati giit meeqqat pillugit ataatsimiititaliaata innersuussutigaa, Kalaallit Nunaanni qulakkeerneqassasoq sulisut tamarmik meeqqanik sullissisut imminut toqunnissamik malunniutinik tarnikkullu ajornartorsiutinik isumaginninnissamik ilisarsinissamillu ilinniarnissaat.

- Sulisut tamarmik pikkorissarnissamik neqeroorfigineqartariaqarput, taamaalillutik meeqqanik ikiuisinnaallutik ajornartorsiutillu paasillugit meeqqat inuusuttullu ima ajortigisumut pitinnagit allatut iliorsinnaanngitsutut misigisalerlutik allaat imminut toqullutik. Ikioqqullutik nilliarinerisa tusaanissaannut tassunga killittarnerat kukkuneruvoq, Aviâja Egede Lynge oqarpoq.

Ajorpallaaqaaq

Tusaannga

ilaatigut imminut
toqunneq pillugu inersimasunik, meeqqanik inuusuttunillu siunnersuisarfik, ullut tamaasa ammasarpoq, 16-22: 80 11 80.

SMS: 1899

Nangilluni oqarpoq Kalaallit Nunaanni tamarmi tarnip pissusaanik katsorsartinnissamut utaqqisarneq sivisuallaartoq. Sumiiffippassuarni taamatut periarfissaqanngilaq.

Taamaattoq meeqqat illersuisuata ilinniartunut siunnersuineq nuannaarutigaa, taannami inuusuttuaqqanut 16-iniit 18-inut ukiulinnut pitsaasumik sulivoq. Ingammik taakku »imminut toqunnissamut aarlerinartunik ukioqarput«, oqarpoq.

Kommuneqarfik Sermersuumi angalaqatigiittartunik meeqqanik inuusuttunillu ikiuisartunik peqarpoq. Nuna tamakkerlugu aamma inuit marluk angalaqatigiittarput. Angalaqatigiittartulli annermik kinguaassiuutitigut innarliinernik suliaqarput, nalinginnaasumik meeqqat inuusuttullu tarnikkut ikiortariaqartut pinnagit, Aviâja Egede Lynge oqarpoq.

- Angalaqatigiittartuarannguupput. Maannakkorpiaq meeqqat inuusuttullu ajornartorsiutaannut iluaqutaanngaannagilaq. Angalaqatigiit immaqa qaammatini marlussunni Upernavimmiipput, kujataanilu nunaqarfimmi ikiuussinnaanissaannut qaammaterpassuussapput.

- Piffissanngorpoq meeqqat inuusuttullu akornanni imminut toqunnerpassuarnik annertuumik ajornartorsiuteqarnerup inuiaqatigiinni iliuuseqarfiginerunissaa. Meeqqat uannut saaffiginnittarput takutillugulu qanoq kilersimanerlutik.

- »Isumaqarpit ikiortariaqanngitsunga?« aperisarput. Niviarsiaraq susinnaajunnaarluni imaanut igittoq takusimavara. Aatsaat taamaalimmat ikiorneqarpoq. Sooq tassunga killittoq aatsaat ikiorniarneqarpa, Aviâja Egede Lynge aperaaq.

Aviisi AG uani ataani pissarsiarisinnaavat:

AG Uge 08 2019

Klik her for at læse

nunatsinnit inuiagatigiit