Immap kissarnerulerneratigut raajat ikiliartulersinnaasut
USA-p Canadallu kangimut sineriaanni raajarniarneq 2010-mili appariartupiluulerpoq. Aamma Kitaata sineriaani imaq kissatsikkiartuinnassappat, tamaani raajat aamma ikiliartulissasut, immikkut ilisimasallip siulittuutigaa.
Raajat Atlantikup avannaaniittut nunanit tamalaanit aalisarneqartartut ukiuni tulliuttuni ikiliartuinnarnissaat naatsorsuutigineqarmat, ukiumut pisarineqartartut 210.000 toniusalernissaat naatsorsuutigineqarpoq. Aviisi Sermitsiaq taama allaaserisaqarpoq.
Tromsømi immamik misissuinermut institutimi misissuisut qullersaat Carsten Hvingel taama isumaqarpoq.
Raajat immamit nillertumeersut nunarsuatsinni pisarineqartartut amerlanersaat Kitaata sineriaata avataani pisarineqartarput, tamaani 2019-imiilli raajarniartoqarluarluni, ukiumut 100.000 tonit sinnerlugit pisarineqartarlutik. Canadamiut aalisartut raajanik pisaqarnerpaasartunut tulliupput.
- Kalaallit Nunaanni raajarniarneq ingerlalluarpoq. Kitaatali sineriaani imaq kissatsikkiartuinnassappat, raajat ikiliartulissapput saarulliillu amerliartulissallutik. Taamarpiaq pisoqassanersoq oqaaseqarfigissallugu maanna siusippallaarpoq. Siullermik eqqoriaaneruinnaassapput, misissuisut qullersaat oqarpoq.
Saarulliit ilaatigut raajartortuusut
Piffissami 2000-imit 2010-mut Atlantikup Avannaani raajat pisarineqartut 400.000 tonit missiliorpaat. 2010-p kingorna Atlantikup Avannaata kippasinnerusortaani, ingammik Canadap USA-llu sineriaanni pisarineqartartut ikiliartupiloorsimapput.
Allaaserisaq tamakkiisoq Sermitsiami uani sapaatip-akunnerani saqqummertumi atuaruk. Uani isissutissarsigit:
