se grafik
Iluliarujussuaq uiartoq
Iluliarujussuaq Qaqortutut angitigisoq Uummannarsuup eqqaani takuneqarpoq. Iluliaq, sikusiortartumut Topp-imut atsiunneqartoq, sermimik qeqertatut taaneqartoq, tamaani qaqutigoortuuvoq
Iluliarsuaq takuneqarpoq Sikunik Alapernaarsuiffimmi sumiissusersiortumut sikusiortumillu Jacob Wedell-Topp-imit, Kalaallit Nunaata kujammut isua Uummannarsuaq uiaramiuk. Kingorna taassuma Sikunillu Alapernaarsuiffiup iluliarsuaq Qaqortup kangerliumarngatigoortoq malinnaaffigaat.
Iluliarsuaq Uummannarsuakkut uiarami 2 kilometerinik diametereqarpoq. Kingorna aserorsimavoq iluliarsuarlu maanna 1,6 kilometerit missaanni angissuseqarpoq.
Tassa Qaqortutut angitigaluni.
Topp atsiunneqarpoq
– Ilisimasavut malillugit iluliarsuaq assilineqarsimanngilaq, misilittakkalli malillugit kujataani ilulissat taamatut angissusillit taaneqartarput ilulissat manissunik qaallit, Tunup avannaani Jøkelbugtimi iigartarfissuarneersut, sikusiornermi siunnersorti Martin Nissen nassuiaavoq.
Taanna siorna Jøkelbugtip kujatinnguani sajuppillatsitsilluni misissuinermi peqataavoq.
Tamaaniipput ilulissat manissunik qaallit anginerusut mikinerusulluunniit ikkarlissimasut untritilikkaat, sermip aakkiartornera sikullu aserorternera ilutigalugu sineriak atuarlugu Den Østgrønlandske Strøm-ikkut kujammut ingerlaartartut.
– Polhavet-imi immap sikuata ilarujussua, ukiup annersaani Den kolde Østgrønlandske Strøm-imik kujammut ingerlaartartoq, pissutigalugu ilulissat aserorternikinnerusarput immap sikua pissutigalugu, tamakkualu aatsaat aserortilertarput Atlantikup avannaa kiannerusoq tikikkaangamikku, tamaani anorersuit mallillu aserorterinerat annertusingaatsiartarmat, Martin Nissen oqarpoq.
Anorersuarsuit atsersorneqartarnerattut Sikunik Alapernaarsuiffiup iluliarsuaq atsersimavaa ´Topp-ip Iluliarsua´. Sikusiortartoq iluliarsuarmik takunneqqaartoq atsiullugu.
Ilulissat annerpaat sikumik qeqertanik taaneqartarput
Ilulissat typinut angissutsinullu agguarneqartarput isikkuat ilusaallu malillugit. Tamakkua manissumik qaaqarsinnaapput, kipparissuusinnaapput, uingasinnaapput, qaarajuttuusinnaallutik imaluunniit alutornartunik napasuliaqarsinnaallutik.
– Iluliarsuit manissumik qaallit, Tunup avannaaneertartut, saniatigut Tunumi iluliarsuit annerpaat ilaat Illoqqortoormiut kangerluanneersuupput imaluunniit Tasiilap Kangerlussuullu iigartarfissuanneersuullutik, Martin Nissen oqarpoq.
Angissutsini pissutigalugu iluliarsuaq Topp sikumik qeqertamik taaneqarpoq, taamatullu taaneqartarput ilulissat annerpaat kvadratmeterinik tusintinik arlalinnik angissusillit.
Iluliarsuit Topp-itut ittut qaqutigoortuupput
Iluliarsuit Topp-itut ittut Kujataani qaqutigoortuugaluartut iluliarsuit manissumik qaallit arlaleriarluni Kujataani takuneqartarsimapput.
Tamanna pingaartumik pisarsimavoq tunup avannaata sineriaani immap sikua aalaakkaasoq annertunerusumik aserorternerata kingorna qaammatit ukiulluunniit qaangiuttut. Tamaanimi iluliarpassuit ikkarlittarput, immani ikkannerusuni 100-200 meterinik itissusilinni.
Ukiut tusintit nikinnerisa kingorna iluliarujussuit manissunik qaallit iigartarfinnit Zacharie Isbræ-meersut aamma 79-Fjorden Isbræ-meersut Tunup sineriaani Kujataanilu akulikinnerulersimapput, taqqavani DMI timmisartumik sikusiortarluni ukioq kaajallallugu.
Ilulissat sumunngartarfiilu pingaaruteqarput nunatta imartaani uuliasiornermup gas-imillu ujaasinerup annertusiartornerat eqqarsaatigalugu.
Allaaserisaq una ilanngunneqarpoq DMI isumaqatigiissuteqarfigalugu. Oqaluttuaq dmi.dk-meersuuvoq Marianne Brandtimillu allanneqarsimalluni. dmi.dk-mi ilanngunneqarpoq aggustip 5-anni.