Illersornissaq pillugu isumaqatigiissut: D A-lu isumaqatigiissuteqartoqarneranik nuannaarutiginnittut, Naleraq qularnartoqartitsivoq
Illuatungiliuttut piginnaasanik annertusaanissaq pillugu suliamut peqataatinneqarsimanngillat, tupigusuutigaallu Danmarkimit siorna februaarip qaammataani saqqummiunneqartumut assigulluinnartup sooq taamak sivisutigisumik akueriniarneqarsimanera.
Demokraatit illersornissamut oqaaseqartartuata Anna Wangenheimip Issittumi illersornissamut piginnaasanik annertusaanissaq pillugu atsioqatigiittoqarnera naammagisimaarpaa.
- Isumaqatigiissutip kiisami akuerineqarnera pitsaasuuvoq, isumaqatigiissutillu imaa ataatsimut isigalugu naammagisimaarpara.
Anna Wanghenheimip pingaartumik pissanngatiginerarpaa, annaassiniartarneq assartuisarnerlu pillugit Air Greenlandimik suleqateqarnerulernissaq pillugu isumaqatigiissummi tigussaanerusunik takusaqarsinnaassanerluni, suleqatigiinnerulernerlu nunatsinni innuttaasunut iluaqusiissasoq neriuutiginerarlugu.
Taanna isumaqarpoq, najukkani suliffissanik qulakkeerinnittoqarnissaanik aamma upalungaarsimanermut atatillugu ilinniarfissami pilersaarutit malillugit 20-nik ilinniartoqarfiusussami amerlanerusunik inissaqartitsisoqarnissaanik Kalaallit Nunaannit piumasaqarnerusoqarsimasinnaasoq. Tupigusuutiginerarpaalu isumaqatigiissut allannguuteqarpallaartinnagu atsiorneqarsimammat.
- Imatut allannguisoqarsimatinnagu isumaqatigiissutip akuerineqarnissaanut piffissaq taamak sivisutigisumik ingerlasinnaasimanera tupaallannalaarpoq, taanna oqarpoq.
Illersornissamut ilinniartitaanissaq upalungaarsimanermut ilinniartitaaninngortinneqartoq
Danskit naalagaaffiata isumaqatigiissutissatut missingiussaata siorna saqqummiunneqartup isumaqatigiissutillu Naalakkersuisunit ullumi akuerineqartup assiginngissutaasa annersarivaat, ilinniartitaanermut Kangerlussuarmi ingerlanneqartussamut taaguusiunneqarsimasoq.
Aallaqqaammut illersornissamut ilinniartitaaneq allassimagaluarpoq, maannali upalungaarsimanermut ilinniartitaaneq allassimalersimalluni. Pineqartorlu naalakkersuisuusimasuni isumaqatigiinngissutaasimavoq, taamanikkullu Pele Brobergi tamatumunnga oqaaseqarami oqarpoq, kalaallit inuusuttut ilinniarfimmi taamatut ittumi "toqutsinissamut" ilinniartinneqassanngitsut kissaatigalugu.
Isumaqatigiissummi atsiorneqaqqammersumi allassimavoq, taamatut ilinniartitsiniarnermi anguniagaasoq, Kalaallit Nunaanni innuttaasut upalungaarsimanermi suliassanik isumaginnittarnissamut tunngaviusumik ilinniartinneqarnissaat, tamatumunngalu peqatigitillugu Illersornissaqarfimmi, Upalungaarsimanermi Aqutsisoqarfimmi kiisalu Kalaallit Nunaanni upalungaarsimanermi oqartussani ilinniagaqaqqissinnaaneq siunertarineqarluni.
Atassummi siulittasup Aqqalu Jerimiassenip pingaartunik nuannaarutiginerarpaa, siorna oqallittoqarnerata kinguneranik Kalaallit Nunaanni ilinniarfissatut periarfissap nutaap taamaatiinnarneqarsimannginnera.
- Isumaqatigiissut kiisami inissinneqarpoq. Tamanna pitsaalluinnarpoq. Siornam Pele Brobergip (taamankkut nunanut allanut naalakkersuisuusup) tamanna sakkortuumik isornartorsiorpaa. Maannaili illersornissaq pillugu suleqatigiinnissaq aamma inuusuttortatta illersornissami ilinniagaqarnissamut periarfissaqalernerat isumalluarfiginerulerpara.
Isumaqatigiissut kalaallinit akuerineqaqqaartariaqarsimasoq
Siorna aasakkut Danmarkimi illersornissamut ministeriusup Trine Bramsenip erseqqissaassutigisimavaa, isumaqatigiissut kalaallinit akuerineqaqqaartariaqartoq. Pele Brobergilli siorna isumaqatiginninniaqataasimasup, politikkeritut illuatungiliuttutut suli takusinnaannginnerarpaa, kalaallit piumasaqaataat isumaqatigiissummi allassimanersut.
- Isumaqatigiissummi tamarmi siorna nassuiaatiginiakkakka taperserneqarput. Danskit Issittumi kalaallinik peqateqaratik suniarnertik pillugu tamanna isumaqatigiissutigaat.
Pele Brobergip ilaatigut isumaqatigiissummi oqaasertaliunneqarsimasut ernummatiginerarpai, tassa EU-p suliariumannittussarsiuussinermi malittarisassai malinneqartussatut allassimanerisa kingunerannik, Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit sattelitsikkut attaveqaatissanik nutaanik, nunami tigooraavissanik il.il. sanaartornissamut peqataasinnaassanngimmata.
Ilanngullugu oqaatigaa, paasissutissani pigineqartuni kalaallit suliffeqarfiutaasa ilaat isumannaallisaanermut akuerineqarsimasut pillugit allassimasoqanngitsoq, illersornissaqarfimmimmi suliaqassagaanni tamanna piumasaqaataasarmat.
Kangerlussuarmi pisussaq kimit akilerneqassava?
Pele Brobergip aamma Kangerlussuaq siunissami qanoq ingerlanneqassanersoq akissutissarsisimanngilaa.
Illersornissaqarfiup 2019-imili nalunaarutigisimavaa, siunissami Kangerlussuarmik atuisarnissaq soqutigalugu. Tamatumali kingorna illersornissatigut inuinnarnillu qanoq atorneqartarnissaa aamma aserfallatsaaliinermut ingerlatsinermullu kikkut aningaasartuuteqartassanersut eseqqissumik nalunaarutigineqarsimanngillat. Isumaqatigiissummilu taakku suli akissutissarsiffiusinnaanatik.
Pele Brobergip Anna Wangenheimilluunniit suliamik ingerlatsisimaneq naammaginngilaat. Taakkumi isumaqarput, partiit Inatsisartulluunniit suliamut naammattumik peqataatinneqarsimanngitsut.