Illersornissamut ministeri: SAR pillugu isumaqatigiissut AG-mut tunniunniarnera oqitsuinnaanngilaq

Illersornissamut ministerip Trine Bramsenip sapaatip akunnerata ataatsip matuma siorna nalunaarutigaa, Kalaallit Nunaanni upalungaarsimanissamut SAR pillugu isumaqatigiissut Air Greenlandimut tunniunneqartoq.

- Pingaarnerpaaq tassaavoq, kalaallit toqqissisimanermik, SAR-ip tunniutassaanik misigisimanissaat, inatsisitigullu periarfissaqassappat suliassap Air Greenlandimit tigummineqarnissaa aallaqqaammuulli isumaqarfigisimavara, Trine Bramsen Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.

Europami inatsisit

Immikkoortoq 346-mik taaneqartartoq, suliarinnittussarsiuussisariaqannginnermik periarfissiisoq, Europami inatsisaavoq, EU-lu nunat inatsimmik unioqqutitsisannginnissaannik nakkutiginnilluartarpoq. Taamaammat Danmarkimit mianersortumik periarfissamik atuisarpugut. Aporfiusinnaasuminni aaqqiissuteqarniarnerput piffissamik sivisuumik atuiffiusimavoq, ministeri nassuiaavoq.

- Toqqaannartumik tunniussinissamut inatsisitigut inissiineq pitsaasuuvoq. Automati nusuinnarlugulusooq tamanna pisinnaanngilaq. Misissueqqissaarneq politikkikkukku kissaateqarneq pisariaqarpoq, taanna oqarpoq.

Maanna isumaqatigiissutip qanoq atorneqarnissaa Illersornissaqarfiup Air Greenlanndillu isumaqatiginninniutigissavaat, suliassalli oqimaattuusinnaanera naluneqanngilaq.

Upalungaarsimaneq akisuallaartoq

Da Air Greenlandip 2019-imut 2020-mullu isumaqatigiissut pissarsiarimmagu, 2021-miit 2025-mut isumaqatigiissuteqarnissamut aamma neqerooruteqartoqarpoq. Illersornissaqarfiulli neqerooruteqarneq taamaatiinnarsimavaa, Illersornissaqarfiup nalilermagu, neqeroorutigineqartut akisuallaartut. Isumaqatigiisut nutaaq qanoq annertutigissanersoq aamma aningaasatigut atugassarititaasut 50 millioner koruunit qaffanneqarsimanersut ministerip oqaaseqarfigerusunngilai.

- Isumaqatigiissumut atugassaritiaasut oqaaseqarfigissanngilakka. Isumaqatigiinniartussat marluupput, taakku politikkikkut akiuliuffigineqaratik isumaqatiginninniartussaapput, taanna oqarpoq.

Folketingimi ilaasortap IA-meersupq Aaja Chemnitz Larsenip siusinnersukkut ujartortarsimavaa, aningaasatigut pivisusorsiornerusumik atugassaqartitsisoqartarnissaa.

- Illersornissaqarfiup Kalaallit Nunaanni SAR-imut atatillugu siunissami suliassani pimoruullugit tigusariaqarpai, piviusorsiortumillu aningaasartaliilluni neqeroortitseqqittariaqarluni. Aningaasat issittumi nutaanik atugaqrfiusumi pisariaqartitavinnut matussusiisinnaasut, taanna ilaatigut nittartakkamini allappoq.

Air Greenlandimi pisortap Jacob Nitterip erseqqissaatigalugu oqaatigaa, akigititassaq soorunami upalungaarsimanerup qanoq annertutigineranut pitsaassusaanullu naapertuutsinneqassasoq, isumaqatiginninniarnissanullu qilanaarluni.