Ilisimatusartoq sakkutooqarfiup allatut ateqalernera pillugu: Inuiannik kalaallinik akuersissutiginninneruvoq

USA-p sakkutooqarfimmi persuarsiorpalaartumik aaqqissuussisoqarnerani Thule Air Basep aqqa pisortatigoortumik ilaannakuusumik kalaallisuumut Pituffik Space Basemut sisamanngornermi allanngortippaa.

Kalaallit Nunaannut ajunngisaarneq, Kalaallit Nunaata USA-llu akornanni ukiuni kingullerni suleqatigiinnerup annertuseriarsimaneranik tunngaveqartoq, pineqarpoq, Ilisimatusarfimmi Nasiffik – Nunanut allanut Sillimaniarnermullu politikkimi Ilisimatusarfimmi ilisimatusartoq aqutsisorlu, Rasmus Leander Nielsen, naliliivoq:

- Pingaarnerpaaq tassaavoq, Amerikamiut tungaannit ajunngisaarnerunera, aamma inuiannik kalaallinik oqaasiinillu kiisalu Pituffimmi sakkutooqarfimmut atatillugu oqaluttuarisaanermik sivisuumik akuersissutiginninnerunera.

- Tamanna Kalaallit Nunaata USA-llu akornanni suleqatigiinnerup pingaartumik ukiut kingulliit tallimat ingerlaneranni nukittorsarneqarsimanera tunngavigalugu pivoq. Amerikamiut tungaannit Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit isiginiarneqarnerulersimapput, Rasmus Leander Nielsen Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.

Innuttaasut akuutinneqassapput

Sakkutooqarfiup aqqanik allanngortitsineq taassuma Amerikamiut tungaannit pilliutitaqanngitsumik iliuuseqarnerunnginnerarpaa:

- Ajunngisaarneruvoq, Kalaallit Nunaannik akuersissutiginninnermik erseqqissumik takutitsisoq. Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnik suleqatigiinnermillu, illuatungeriinnit marluulluni pingaartinneqartorujussuusumik, akuersissutiginninneruvoq, Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.

Aamma atuaruk: Thule Air Base pisortatigoortumik kalaallisut ateqalerpoq

Kalaallit Nunaannik suleqateqarnerup nukittorsarneqarsimasup saniatigut ineriartorneq alla Leander Nielsen aamma tikkuarpaa, tassanilu USA-p Issittumi innuttaasunik akuutitsinerulersimanera pineqarpoq.

- Ingerlatsisut pingaarutillit inuiannik Issittumi najugaqartoqarneranik puiugaqartarnertik pillugu akuttunngitsumik isornartorsiorneqartarput, Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.

Qunutitsinissamut suli pingaaruteqartoq

Tamanna USA-p allanngortikkusuppaa, tamannalu ilaatigut Alaskami takuneqarsinnaavoq, tamaani nunap inoqqaavinik suleqateqarneq initunerulersimammat.

Pissaanilissuit nunat tamalaat akornanni pissaaneqarniunneranni Pituffiup pingaarutaa eqqarsaatigalugu, Leander Nielsen oqarpoq, sakkutooqarfik tamatumani suli pingaarutilerujussuusoq, tamatumi Ruslandimut tutsuiginassuseqarluartumik qunutitsinermik takutitsisinnaanissaq pineqarmat.

Tassa imaappoq, sakkutooqarfiup Ruslandimit missiliusinnaasut saassussinerilluunniit paasilertorsinnaasussavai – aamma naak Ruslandip taamaaliornissaa ilimanaateqanngikkaluartoq.

Kiffartuussinissamut isumaqatigiissut ukiorpassuarni aaqqiagiinngissutaasoq

Pituffik ukiorpassuit ingerlaneranni sakkutooqarfimmi kiffartuussinissamut isumaqatigiissut, 2014-imi Amerikamiut ingerlatseqatigiiffiannut tunniunneqartoq, pillugu aaqqiagiinngissuteqarfiusimavoq.

Ingerlatseqatigiiffiit suleqatigiissut ingerlatseqatigiiffiutaata Inuksuk A/S-ip, Permagreen Grønland A/S-imit aamma Vectrus Services Greenland APS-imit pigineqartup, Pituffimmi ukiuni aqqaneq-marlunni tulliuttuni aserfallatsaaliinissaq pillugu isumaqatigiissummik tunineqarsimanera siorna decembarimi tamanut saqqummiunneqarpoq.

Isumaqatigiissut 27,8 milliarder koruunit angullugit naleqarpoq.