Ilisimatooq: Qallunaat oqaasiisa tununneqarnera uppiavallaarnerullunilu sianiilliorneruvoq

Hans Egedep Nuup eqqaanut ukiut 300-ngajaat matuma siornatigut nunalinneraniilli qallunaat ooqaasii Kalaallit Nunaanni allamiut oqaasiini pingaarnerpaasimapput. Tamannali naalakkersuisoqatigiinnit allanngortinniarneqalerpoq: Tuluit oqaasii qallunaat oqaasiinit salliutinneqarnerulissapput allamiullu oqaasiisut siullertut inissisimalissallutik.

Taama nalunaarneq Københavns Universitetimi professorip Anne Holmenip tupaallaatigaa. Taanna Københavns Universitetimi sanileriinnik oqaaseqarneq pillugu ilisimatusarfimmi, Center for parallelsproglighedimi, aqutsisuuvoq, nunallu tamalaat akornanni immikkut ilisimalinnut, naalakkersuisoqatigiiusimasunit, Siumut siuttoralugu, qallunaat oqaasiisa tuluit oqaasiinik taarserneqarnissaat isumassarsiatsialaanersoq misissussallugu, pilersinneqarsimasumut siulittaasuulluni:

- Tuluttoorsinnaanerup pitsanngorsarneqarnissaanik pisariaqartitsineq atuuppoq. Tamanna immikkut ilisimasalittut suleqatigiissitatsinnit akuersaarneqarpoq. Kisianni Kalaallit Nunaat qallunaat oqaasiinut taarsiullugu tuluit oqaasiinik salliutitsilernissamut piareersimanngilaq, Anne Holmen oqarpoq.

- Kalaallit Nunaat tamatumunnga qaqugu piareersimalissava?

- Mianersortumik naliliissaguma ukiut 15-iniit 20-nut qaangiuppata. Kisianni piffissap taassuma iluani taamaallaat piviusunngortitsisoqarsinnaavoq taama pisoqarnissaata tungaanut pilersaarusiaq tamanna piareersarniarlugu iliuuseqartoqarpat, Anne Holmen akivoq ilassuteqarlunilu:

- Oqaatsinik marlunnik kinguneqanngitsumik allannguinertaqanngitsumillu pingaarnersiuinermik allanngortitsisoqarsinnaaneranik upperinnissalluni uppiavallaarneruvoq. Suliaq tamanna sivisuujussaaq. Suliassaq nukingiutipilunneqarpat pissutsit arlalissuit eqqugaassapput, minnerunngitsumik inuusuttut Danmarkimi ilinniagaqarnissamut periarfissaat.

Anne Holmen imaattumik erseqqissaassuteqarpoq:

- Naliliininni »qallunaatut inuiaassutsimik pingaartitsisoqanngilaq«.

Nalunaarusiaq saqqummiunneqanngitsoq

Naalakkersuisunut ilaasortaq Doris J. Jensen (Siumut) suleqatigiissitamik immikkut ilisimasalinnik inuttalinnik, professorinik Islandimeersunik, Canadameersunik Danmarkimeersunillu kiisalu Katti Frederiksenimik Oqaasileriffimmeersumik inuttaqartumik, siusinnerusukkut pilersitsisuuvoq.

Immikkut ilisimasallit allamiut oqaasiinik pingaarnersiuinerup allanngortinneqarnissaa suliassat tungaasigut naliliiffigisussaavaat kiisalu kalaallisut, tuluttut qallunaatullu atuartitsinerup qanoq pitsanngorsarneqarsinnaanera qulaajartussaallugu. Saqqummiussaq nakerisarsiortuunngikkaluartoq Doris J. Jensenip anguniakkani isertuutinngilaa:

- Qallunaat oqaasii atorunnaarsivinnianngilavut, kisianni kalaallit tuluit oqaasiinik siunnerfeqarnerulernissaat pingaaruteqarpoq, taamani Kristeligt Dagbladimut oqarpoq.

Anne Holmen AG-mut oqaluttuarpoq, immikkut ilisimasallit marsimi qinersinissamik nalunaarutiginninneq sioqqullugu nalunaarusiaminnik inassuteqaatitalimmik tunniussaqarsimasut, tamatumunngalu atatillugu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmi atorfilittanit ilisimatinneqarsimasut, »nalunaarusiaq politikerinit kissaatigineqassappat, naalakkersuisoqatigiinnik pilersitsinissamut naalakkersuisoqatigiit tunngavissaattut ilaatinneqassasoq«.

- Kisianni inassuteqaativut naalakkersuisoqatigiinnissamut isumaqatigiissummi imaaliallaannaq ilisarisinnaanngilakka, Anne Holmen maluginiakkani tunngavigalugit oqarpoq.

- Nalunaarusiaq tusagassiuutini eqqartorneqarsimanngilaq. Soormitaava?

- Immikkut ilisimasalittut Namminersorlutik Oqartussanut suliassamik tamatuminnga suliarinnittussatut sulisinneqalersimavugut. Taamaattumik paasisatta tusagassiuutinut saqqummiunnissaat uatsinnut ajornakusoorpoq, Anne Holmen akivoq; imatut paasillugu: Nalaakkersuisut nalunaarusiamik tamanut saqqummiussisussaasut.

- Meeqqat atuarfianni tuluit oqaasiisa allamiut oqaasiisut siullertut inissisimalersinnissaannut atatillugu unammilligassat anginerit sumiippat?

- Ilaatigut tuluit oqaasiinik ilinniartitsinermut atatillugu ilinniartitsisunngorniartarnerup aaqqissuuteqqinnissaa pisariaqassaaq. Tuluit oqaasiinik ilinniartitsisunik ilinniarsimasunik ullumikkut amigaateqartoqarpoq. Tamatuma qaavatigut ilinniarnertuunngorniarfinni ilinniartitsisut ilarpassui qallunaatut oqaasiliupput, Anne Holmen akivoq.

Unammilligassamik allamik aamma tikkuagaqarpoq, tassalu kalaallit meerartaasa sinerissamiittut nunaqarfinnilu najugaqartut tuluit oqaasiinik akuttunngitsumik naapitaqartanngitsut.

- Danmarkimi pissutsit imaapput, meeqqat tusagassiuutinut tuluttoortunut piffissamik atuisorujussuusarlutik. Tuluit oqaasiini tamaginni naapitaqartarput: Nipilersukkani, chattimi, tv-iimi, aap, kalaallit meerartaannit akunnerni amerlanerujussuarni. Taamaattumik Danmarkimi likkagaqarniarneq ajornannginneruvoq, Anne Holmen nassuiaavoq.

»Akisussasoq«

Qallunaat oqaasiinik tunulliussilernissaq politikkikkut sivisuumik anguniagaasimavoq. Tapersersuisut pilersaarut pillugu tunngavilersuigaangamik oqartarput, kalaallit inuusuttut Danmarkimi suli ilinniaqqissinnaassasut, tuluit oqaasii atuartitsinermi oqaatsitut ilinniakkani ingerlariaqqiffiusuni ullumikkut taama atugaatigimmata.

Tunngavilersuulli attakkuminaappoq.

- Ullumikkut pissutsit ajoraluartumik imaareerput, kalaallit inuusuttut qallunaat oqaasiinik Danmarkimi atorfissaqartitassaminnik piginnaasaqartaratik. Tamanna ernumanaatilerujussuuvoq. Inuusuttullu tuluit oqaasii atorlugit tassa ingerlasinnaanngillat. Universitetini bacheloritut ilinniarnermi qallunaatut atuartitsisoqartarpoq; tamanna isumaqarpoq, nakorsanngorniaraanni, kigutit nakorsanngorniaraanni, inatsilerituunngorniaraanni ilaallu ilanngullugit, taava kalaallit inuusuttut ukiuni siullerni pingasuni qallunaatut piginnaasaqarluartariaqarput, Anne Holmen nassuiaavoq.

Nammineq eqqarsaateqarpoq, Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni »ilinniagartuutut oqaatsit ikaartarfiannik« taaneqarsinnaasumik pilersitsinissaq isumassarsiatsialaassasoq, kalaallit ilinniarnertuunngortut ilinniakkani ingerlariaqqiffiusuni aallartitsinnatik oqaatsinik sukumiilluinnartumik atuartinneqartalersinnaaqqullugit. Isumassarsiaq pisariaqassappat aningaasaateqarfinnit tapiissutit iluaqutigalugit piviusunngortinneqarsinnaavoq.

Anne Holmen inuusuttut qallunaatut piginnaasaat pitsanngoriartinneqaratik ajorseriartinneqassappata ajornartorsiutinik annertuunik pilersoqarnissaanik eqqoriaavoq.

- Manna inuttut nammineerlunga oqaaseqaatigaara: Isumaqarpunga ilinniakkat akeqanngitsumik Danmarkimi pissarsiarineqarsinnaasut atorluarneqanngippata kalaallit tungaannit sianiilliorujussuartoqassasoq. Nunarsuarmi tuluttut oqaaseqarfiusumi tamarmi ilinniarneq niuernerpalaartumik ingerlanneqarpoq. Tamanna Tuluit Nunaanni, New Zealandimi, Australiam, Canadami USA-milu atuuppoq. Nunani taakkunani ilinniarneq akisoorujussuuvoq. Sooq taava Danmarkimi akeqanngitsunik ilinniagaqartoqarsinnaanera tunissutitut isumaqarfigineqassanngila, Anne Holmen oqarpoq.

Aviisimut digitaliusumut uani ataani isissutissarsigit: