Ilisimatooq: Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni qulaajaasoqalerpat Nunani Avannarlerni misilittagarineqartut pingaaruteqassapput
Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni qulaajaaneq saammaateqatigiinnermut aqqutaasinnaavoq siulleq - aammali allatut kinguneqarsinnaavoq. Suleriutsit assingusut Nunani Avannarlerni atugaasimasut qiviassallugit pingaaruteqarpoq, ilisimatooq oqarpoq.
Nunatta Danmarkillu akornanni sorsunnersuup aappaanit maannamut pisimasut pillugit oqaluttuarisaanermik qulaajaasoqassasoq, Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui isumaqatigiinnikuupput. Suliakkiissut ukiami matumani naammassineqareersimassaaq.
Nunani Avannarlerni nunat sanilerisagut assingusumik aamma iliuuseqarput, suliaallu Danmarkip Kalaallit Nunaatalu ilinniarfigisinnaavaat. Dansk Institut for Internationale Studier-imi ilisimatooq Astrid Nonbo Andersen taama isumaqarpoq.
- Isumaqatigiissutaavoq qulaajaaneq 'pisimasunik saamaateqatigiiffiussasoq', tamannalu anguniarneqarnera isumaqatigiissummi maluginiagassaavoq, Astrid Nonbo Andersen DIIS-ip nittartagaanut oqarpoq, nangillunilu:
- Oqaluttuarisaanerup qulaajarneqarnerani saamaateqatigiinnissaq sulianut ilaasarpoq, taamaattoq suliat taakku ataatsikkut suliarineqartariaqanngillat. Tamanna nunani allani kiisalu Nunani Avannarlerni qulaajaanerni, nalunaarusiani assingusunilu suliniutini allani misilittakkat takutippaat.
Kingunerlutitseqqissinnaasoq
Eqqunngitsumik iliuuseqarfigineqarsimasut kissaatigisarpaat eqqortoq saqqummiunneqassasoq, tamanna ilisimatuussutsikkut misissuinerit paasitereeraat Astrid Nonbo Andersen oqarpoq. Taamaattoq misigisimasat qulaajarneqarnerini eqqorneqarsimasunut kingunerlutitsisinnaasartoq oqaatigaa.
- Misigisimasat saqqummiunneqarnerini kingunerlutitsisoqarsinnaavoq. Saammaateqatigiittoqarnissaanik isumakkeerfigineqarnissamillu piumasaqarneq sakkortusinnaavoq. Ajornartorsiutaasimasut qaqilertorneqaqqinnerini anniaatigisimasat qaffakaaqqissinnaapput. Taamaattumik susoqarsimaneranik oqaluttuartut illersorneqartariaqarput, qulaajaanerullu inerneri politikkikkut aamma ingerlatitseqqittoqartariaqarluni, Astrid Nonbo Andersen allappoq.
Sverigemi, Norgemi Finlandimilu eqqortup saqqummiunneqarnissaanik kiisalu saammaateqatigiinnissamut suliaqartoqarpoq.
Misilittakkat pingaaruteqartut
Sverigemi Norgemilu inoqqaariit Saamit kiisalu Finlandimi inoqqaariinnut ikinnerussuteqartunut maanna eqqunngitsuliorsimanerit qaqilertorneqaleruttorput.
Taakku sulinermut misilittagaat, Danmarkip Kalaallit Nunaatalu suliniarnerminni atorluarsinnaasaat, ima saqqummiuppai:
- Piffissamik atuisoqarlunilu aningaasaliisoqassaaq: Paasissutissat katersorneqarneri piffissamik atuiffiusinnaapput. Sukkavallaartumik sulisoqarpat eqqugaasimasunut eqqarsalersitsisoqarsinnaavoq ilumut nalunaarusiaq eqqortumik saqqummiunneqarnersoq. Tamanna pissutigisaanik aaqqiagiinngilertoqarsinnaavoq.
- Sinniisoqarnissaq suleqatigiinnerlu: Qulaajaanermik suliaqartut pineqartunit ataqqineqassapput. Tamanna nalunaarusiornissamut pingaaruteqarluinnarpoq. Finlandimiut Saamit sinniisortik tatiginngilaat, taamaasilluni suliaq unitsinneqarallarluni. Qulaajaanermi suliaqartut suleqatigiilluarnissaat misilittakkanut ilaapput.
- Ammasumik sulinissaq: Inuiaqatigiit paasisinnaasaannik nalunaarusiortoqartariaqarpoq. Norgemi misilittagarineqarpoq qulaajaanermi sulineq Norgep avannaani nutaarsiassat taamaallaat suliaq pillugu nutaarsiassiisarnerat. Tamanna pissutigisaanik Norgep kujataani najugaqartut ikitsuinnaat ilisimavaat suna suliarineqarnersoq - tamannalu saammaateqatigiinnissamut suliaqarnermut innarliivoq.
- Iliuuseqaqqinneq: Saammaateqatigiinnissaq anguniarneqassappat qulaajaalluartoqaannarsinnaanngilaq. Qulaajaaneq naammassippat iliuuseqaqqittoqartariaqarpoq.