IA: EU-mut isumaqatigiissut misissorneqassaaq
Nunatta EU-mut isumaqatigiissutaa IA-p iternga tikillugu misissoqquaa. 1985-imi EU-mut isumaqatigiissuteqarnermi aalisagartassiissutit tunniunneqarsimasut tigoqqinneqarnissaat partiip kissaatigaa.
EU-mut isumaqatigissutit 1985-imiilli atuuttoq misissuiffigineqarnissaanut periarfissanngortoq Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Sara Olsvig isumaqarpoq. EU Nunatta imartaani aalisarsinnaaneranut isumaqatigiissutaa aningaasarpassuarnik piusaqaasersukkanik nalilinik pineqarluni.
- Allanngortoqangaatsiarsimavoq
- 1985-imi isumaqatigiissusiornerup kingorna pissutsit allannguuteqangaatsiarsimapput. Aalisagartassiissuutit EU-mut tunniussimasatta ilaat tigusinnaanerinut periarfissaqarneranut naqissusiisussamik misissuititserusuppugut, Sara Olsvig ataasinngornermi tusagassiortunik katersortitsinermi oqarpoq, tassani partii aalisarnermut inatsisissatut siunnersuutaa nutaaq saqqummiunneqarluni.
EU nunatta imartaani aalisarsinnaajumalluni nunatsinnut aningaasarpassuarnik tunisisartoq ilisimaqarfigaa.
Isertitat annertusissapput
- Nunatta karsianut isertitat amerlisassavagut. Tamanna qanoq pitsaanerpaamik angusinnaaneripput misissorneqassaaq, Sara Olsvig oqarpoq, Kalaallit Nunaallu Tuluit Nunaat EU-mit anippat pitsaasumik isumaqatigineqarnissaa pingaaruteqartoq ilanngullugu tikkuarpaa.
- Tuluit Nunaat raajat pillugit pingaarutilimmik ullumikkut niueqatigaarput, Sara Olsvig oqarpoq. Tuluit Nunaatalu EU-mit ilaasortaajunnaarneranut suleqatiginninnissaa pingaartillugu.
Nunat assigiinngitsut akornanni, soorlu Canadamut Islandimullu attaveqarniarneq Sara Olsvigip nukittorsarneqarnissaa aamma pingaartippaa. Ruslandimuttaaq Norgemullu pisassuutinik paarlaaqatigiittoqartarnissaa aamma eqqaallugu.