Helene Thiesen: Utoqqatsertoqarniannginnera ingasappallaaqaaq

Helene Thiesen 1951-imi meeqqat 22-t Danmarkimut aallartinneqartussanut toqqakkat ilagaat. Meeqqat ilaquttaminnit arsaarinnissutigineqarput, kalaallinilu siuttutut inissinnissaat eqqarsaataavoq, siunertamullu tassunga qallunaatut ilinniartinneqassapput. Kisianni misiliineq ajorluinnartumik kingueqarpoq, meeqqallu artornartumik kinguneqartitsipput.

Kim Kielsenip aamma Lars Løkke Rasmussenip ippassaq isumaqatigiissutigaat, oqaluttuarisaanermi siullermeerluni nassuiaammik suliarinnittoqassasoq. Kisianni danskit naalagaaffiat sinnerlugu ministeriuneq utoqqatsernavianngitsoq aamma tamatuma saniatigut naqissuseqqinneqarpoq.

- Kamattorujussuuvunga, Helene Thiesen oqarpoq, oqarasuaammi nipaata sajunnerani tamatuma qularutissaannginnera tusaaneqarsinnaavoq.

- Ilaquttagut sequmippai

1952-imi Helene Thiesen Kalaallit Nunaannut angerlartinneqarpoq. Kisianni ilaquttaminut angerlanngilaq, akerlianik Nuummi Røde Korsip meeqqanut angerlarsimaffianut inissinneqarpoq. Taanna angerlarsimaffimmit ingerlalluartuminngaanneerpoq, taamaattumik meeqqat angerlarsimaffiannut inissinneqarsimaanini paasinikuunngisaannarpaa. Meeraanerminit ikilerneqarnini suli ullumikkut nassatarai.

- Lars Løkke Rasmussenip utoqqatserniannginnera ingassappallaaqaaq. Ilaquttagut sequminneqarnikuupput. Misilittaaneq alianartuuvoq, naalagaaffillu tamatumunnga utoqqatserniannginnera ilumoorsinnaanngilaq, taanna oqarpoq.

Kim aamma Løkke: Oqaluttuarisaanermi aatsaavissuaq nassuiaaneq, utoqqatsertoqassanngilarli

Kalaallit landsrådiisa misileraaneq akuerisimagaat, Helene Thiesenip ilisimalluinnarpaa, kisianni danskit suliniutigaat, taanna taama naliliivoq.

Helene Thiesenilli kamannera Lars Løkke Rasmussenimut kisimi tunngatinneqanngilaq.

- Kim Kielsen aalajangersimanngippallaaqaaq. Lars Løkkep tunuani inissisimavoq oqaaseqarpallaarani. Taanna ersarinnerusariaqaraluarpoq.

Helene Thiesens vrede retter sig dog ikke kun mod Lars Løkke Rasmussen.

’Misileraanerup’ kingusissukkut nassuiarneqarnera

Helene Theisenip sooq ilaquttaminit peerneqarsimanerluni kingornalu meeqqat angerlarsimaffiannut inissinneqarsimanerluni, inuunermini kingusissukkut aatsaat nassuiaatissarsivaa. Tine Bryldip 1998-imi atuagaq ’I den bedste mening’ allammagu tamanna pivoq, allagaatinilu aalajangiinerup tunuliaqutai nassaarai. Tassanilu meeqqat ilaqutariinnit ingerlalluartuneersut toqqarneqarsimanerinut nassuiaatit nassaarineqarsinnaapput – tassami taakkuugamik pikkorissut ilinniartinneqartussat.

Atuakkiorniarluni qiasarsimasoq

Helene Thiesen ullumikkut Danmarkimi oqalugiarluni angalakulavoq.

- Inuit ima oqarlutik qisuariarnerusarput: ’Qallunaajunerput kanngusuutigaarput’ imaluunniit ’Uanga Danmarkip inuuffigisama taama iliorsimanera eqqortuusinnaanngilaq.’ Danmark sinnerlugu pisortatigoortumik utoqqatsernermik kinguneqartariaqartoq isumaqarluinnarput.

Helene Thiesenip misilittaaneq pillugu atuakkiornikuuvoq, ’For flid og god opførsel’. Tine Bryldip atuakkiorneranit ukiorpassuit qaangiuttut aatsaat atuagaq allassinnaasimavaa.

- Atuakkap allariaraluarnerani tamatigut qiasarpunga, eqqaamasani annernartut pillugit taanna oqaluttuarpoq.

- Ullumikkut meeqqat misileraanermeersut naapikkaangatta, suli ataatsimut qiaqatigiittarpugut.

Nassuiaanissaq pilersaarutaasoq taassuma atorsinnaanngilaa.

- Tamarmik Tine Bryldip atuakkiaani allaqqareerput.

Red Barnet 2015-imi pineqartunut pisortatigoortumik utoqqatsissuteqarpoq, kattuffiup misileraanermut ilaasimanini akisussaaffiginerarpaa, tamannalu ullumikkut meeqqat tunngaviusumik pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsinertut isigigamikku.

Pisortatigoortumik utoqqatsertoqassanersoq Aaja Chemnitz Larsenip (IA) siunnersuutaa Folketingip suliarisussaavaa.

Helene Thiesen oqalugiartinniaraanni, nittartagaani allaqqavoq: ’Malugiuk: Tunuliaqutiga pissutigalugu qallunaatuinnaq oqalugiartarpunga’.