Hamburg piareersarluarpoq

Donald Trump, Angela Merkel, Xi Jinping.

Nunat aningaasarsiorluarnerpaat pissaaneqarnersaallu aqutsisui, G20-it 7 juli aamma 8. juli Hamburg-imi ataatsimeersualerpata peqataassapput.

Kikkulli tamarmik Tysklandip avannaani illoqarfianut malissaassapput.

Nunarsuarmi ajornartorsiutit

Ataatsimeersuarneq nunarsuatsinni ajornartorsiutinut takutitsivissatsialaavoq, tamannalu innuttaasut suliniaqatigiiffiillu atorluassamaarpaat.

Tyskit tusagassiivii aallaavigalugit, Hamburg-ip aqqusernini ataatsimeersuarnissap tugaanut ataatsimeersuarnerulli nalaani akerliussutsimik takutitsisunik tuusintilikkuutaanik peqataaffigineqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Politiillu Tysklandimeersut arlalli upalungaarsimasussatut suliakkerneqarsimapput.

Taakkut piareersarluarsimapput. Peqqarnissaarniat saassussinissaannik, assersuinermik, sakkortuumik akerliussutsimik takutitsisunut eqqissisimasumillu akerliussutsimik takutitsisunut.

Isummanik siaruarteriniat 10.000-it ilimagineqartut

Ingasaassillutik saamerliuniat isummanik siaruarteriniat 10.000-it peqataanissaat oqartussanit ilimagineqarpoq, Welt Am Sonntag allappoq.

Isummanik siaruarteriniat Italiamiut, Franskit, Grækenlandimiut, Skandinaviamiulli tyskit illoqarfianukaassasut, nalunaarutigineqarpoq.

Ataatsimeersuarnissaq ullormik ataatsimik sioqqutitsiarlugu akerliussutsimik takutitsinissarsuaq "Velkommen til Helvede" ingerlanneqassaaq.

Suliniaqatigiiffiit peqataasussat ilagaat, Autonomous Revolutionary Nordic Alliance. Avannarlerni eqimattakkuutaat 13-it tassani katersuunneqarsimapput.

Umiarsualivik asserniarneqartoq

Tyskit illoqarfiisa avannaatugaaniittoq ataatsimeersuarnermik unitsitseriarlutik umiarsualivik assersorneqarnissaa peqataaffiginiarlugu isummanik siaruarteriniat tusagassiuutinut nalunaarummi allapput.

- G20-it ataatsimeersuarnissaat demokratiimut naleqqutinngitsumik naalagaaffiit siuttulli pinngitsaaliinikkut sipaarniartitsisut nunagisamini nunanilu allani neoliberalistiskiusut unitseriassavagut, taama allassimasoqarpoq.

Aammaattaaq naatsorsuutigineqarpoq kurdarit tyrkerillu akerliussutsimik takutitisinermi peqataassasut, taakkuli sakkortuumik aporaatitsisinnaapput.

Mads Fisker, Greenpeace-p Danmarkimi immikkoortortaqarfiani kampagnechefiungallartoq taama oqaluttuarpoq.

- Amerliartornerput pitsaasumik eqqissisimasumillu sukataarutissavarput. Pingaaruteqarluinnarpoq oqariartuutit saqqummersilluarneqarnissaat, taanna Ritzau-mut oqarpoq.

USA-p Paris-imut isumaqatigiissummut isumaqatiginniarnernik ingerlatseqqinnialernerani aalajangerniarnissaat Greenpeace-p sukataarutissavaa.

Neriulluarunnaartitaaneq

Pingaaruteqarpoq inuit piumasaat ersarissut neriulluartumillu ataatsimeersuarnissamut ima ittumut nalunaaruteqarnerit siuttunit malugineqarnissaat, Mads Fisker isumaqarpoq.

- Trumip ingerlatseriaasia tunngavingalugu nunarsuatsinni neriuuteqarluarneq annikillerujussuarsimavoq. Nunarsumilu innuttaasut Trumpi utoqqatsissutiginagu qisuariaateqarnerat neriuuteqarlersitsivoq, taanna oqarpoq.

Nutaarsiassaqartitsivik Reuters aallaavigalugu politiit 20.000-it sinnillit eqqissisimasumik sakkortuumilluunniit akerliussutsimik takutitsiniat sillimaniarfigissavaat.

Taamaattoq tyskit politiivi ataatsimeersuarnissamut piareersarnerat aallartinnerlussimavoq, tassani sapaatip-akunnerata siuliani politiit 220-it Berlin-imut angerlartinneqarsimallutik. Pissutaa: Nalliuttorsiorluni nuannisaaqatigiinnermi ingasattajaarsimaneq.

Nalliuttorsiorneq malunngornerup ullaava tikillugu ingerlanneqarsimasup kingorna tusatsiakkat ilagaat politiit imigassartungaatsiarsimasut, silamilu atoqateqarlutillu aallaaserlutik atisaajarsimallutik.

- Inuinnaavugut, politiit kingorna nalunaaruteqarput.

/ritzau/