Folketingimi partiit misissuisarnermut inatsisissamut tapersiisut
Nunanit allamiut Danmarkimi aningaasaliissuteqartarnerannik misissuisarnissamik siunnersuut Folketingimi tapersersorneqarluarpoq. Nunanut allanut politikkikkut Ataatsimiititaliami siulittaasup tulliata Michael Aastrupip (V) naatsorsuutigaa, Savalimmiuni Kalaallillu Nunaanni taamatut ittumik inatsisiliortoqassasoq.
Attaveqaatit pingaarutillit allanik ulorianartorsiortitsisinnaasunik suliarineqartussaajunnaarlugit isumannaarneqassapput. Eqqarsaatit taakku qangali eqqarsaataalersimapput, maannali iliuuseqarfigineqalerlutik.
Naalakkersuisuutitaqartut socialdemokratit misissuisarnissamut inatsisissatut siunnersuuteqarimapput. Martsip 16-iani siullermeerlugu suliarineqarnerani – eqqortumilluunniit oqaatigalugu unnuap-qeqqareersoq pingasunngornikkut martip 17-iani - partiit peqataatitaqartut tamarmik, Dansk Folkepartiimiit Enhedslistenimut inuussutissarsiornermut ministerip Simorn Kollerupip (S) siunnersuutaa taperserpaat.
Misissuisarnermut inatsisissamik suliaqarneq naalakkersuisut siuliisa aallartissimavaat, tassani suleqatigiissitaq pilersinneqarsimalluni. Siunnersuummut nutaamut Konservativet Venstrellu isumaqatigiissuteqarsimasutut peqataatinneqarput, taamalu inatsisissamut nassuiaatip suliarineqarneranut peqataatinneqarlutik.
- Attaveqaatit pingaarutilittut taasartakkavut nunanut anguniakkatsinnik akerliusunut inatsit illersuutaassaaq. Nunat pineqartut assersuutigalugu tassaapput Rusland, Kina nunallu allat, Michael Aastrup Jensen oqarpoq.
Naalagaaffeqatigiit tamarmiusut
Paragrafimi kingullermi allassimavoq, inatsit Savalimmiunut Kalaallillu Nunaannut atuutsinneqanngitsoq. Taamaakkaluartoq inatsit nunanut taakkununnga marlunnut sunniuteqartussaavoq.
„Naalakkersuisut naalagaaffeqatigiinni oqartussaaffinnik agguataarinnissimaneq ataqqillugu inatsisissap qanoq isikkoqarnissaa pillugu Savalimmiunik Kalaallillu Nunaannik oqaloqatiginnipput,“ nassuiaatini allassimavoq.
Allatut oqaatigalugu, inatsit tassunga assingusoq Savalimmiuni Kalaallillu Nunaanni suliarineqassaaq. Soorlu Nunanut allanut politikkikkut Ataatsimiititaliami siulittaasup tulliata tamanna naatsorsuutigigaa.
- Issittup pingaartinneqaleriartornera tunngavigalugu Kalaallit Nunaat annertunerpaamik sammineqarpoq, aammali Savalimmiut sammineqarneruleriartorluni. Taamaammat erseqqissumik kaammattuutigaara, nunat pingasuulluta ataatsimoortumik kunngeqarfimmut tamarmut pissarsissutaasinnaasumik inatsisiliussalluta, Michael Aastrup Jensen oqarpoq.
Nalunaarasuartaateqarnikkut attaveqaatit ilanngunneqartut
Inatsisissatut siunnersuuteqartoqarpoq, ilaatigut Kinami suliffeqarfissuit Kalaallit Nunaanni aningaasaliissuteqarnissamik soqutigisaqarpallaarnerat pissutigalugu. Assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni timmisartoqarfinnut, pingaarutilittut attaveqaatinik pineqartartunut soqutiginninnerat pissutigalugu.
Illersornissamut ministerip Trine Bramsenip (S) martsip 26-ani inatsisissatut siunnersuut saqqummiuppaa, tassani attaveqaatinut pingaarutilinnut pilersuinerup isumannaallisarneqarnissaa pineqarluni. Inatsilli taanna aamma Savalimmiuni Kalaallillu Nunaanni atuutsinneqanngilaq, misissuisarnermulli inatsisissamut nassuiaatini assingusunik piumasaqaatitaqarluni.
Savalimmiuni Lagmandi siorna maajip qaammataani tusagassiorfinnut nalunaaruteqarluni allappoq, nalunaarasuartaateqarnikkut attaveqaatit sillimaniarnermut politikkimut ilaanera savalimmiormiut sungiuttariaqaraat.
Nunanit tamanit sammineqarneq
EU-p peqqussutaa aamma nunat kitaamiut attaveqaatinik pingaarutilinnik ajoqusiisoqannginnissaanik qulakkeerinninniarnerat tunngatigalugit misissuisarnermut inatsasiliortoqarpoq.
- Aaamma nunat iligisatta tamatumannga piumasaqaateqarnerat isertuussaanngilaq. Tassa EU-p minnerunngitsumillu NATO-p tamanna piumasaraat. Isumannaallisaanermit atortut taakku isumagisussaavavut, taamaammat tamatuma inissinneqarnissaa pingaaruteqarpoq, Michael Aastrup Jensen oqarpoq.