Skip to main content

FN-ip panelia maanna silap pissusianut iliuuseqaqqusivoq

Nunarsuaq silap pissusiata allanngoriartorneranik iluarsineqarsinnaanngitsunik ajoqusersinnaavoq, CO2-mik aniatitsineq sukkasuumik annikillisanngikkutsigu, FN-ip klimapanelia oqarpoq

FN-ip Klimapaneliani ilisimatuut aatsaat taama ersarissuliortigaat nalunaarusiaminni, ullumi (sapaammi novembarip 2-anni) Københavnimi saqqummiunneqartussami: Nammineq silap pissusia allanngortissimavarput, toqqagassaraavullu CO2-mik aniatitsinerup maannakkut annikillisarnissaanik - imaluunniit siunissami sualuttorujussuarnik iluarsineqarsinnaanngitsunillu ajunaarnersuaqartarnissat.

Nalunaajaat siusinnerusukkut panelip (IPCC) killiffimmut nalunaarusiarisartagaannut assingusorujussuuvoq. Nipaali sakkortuseriarsimavoq, ilisimatuussutsikkullu paasissutissat aatsaat taama ersaritsigaat.

Siunissami nunarsuaq kissatsikkiartuinnassaaq, Kalaallit Nunaata sermersua nunarsuarmilu sermit annertunerusumik aakkiartulissapput, nunarsuarmi immat qaffassapput, kiassuartarnerit amerlissapput panernersuillu annertusissapput, sialussuarujussuartarnerit qarsutsisarnerillu amerlissapput, imeq imigassaq amigaataalissaaq aammalu karrinit naatitat ikiliartussapput.

Nalunaarusiaq nutaaq "Climate Change 204", naalisaaneruvoq 40-nik quppernilik, politikerinut aalajangiisartunullu allanut sammitinneqartoq. Nunarsuarmi naalagaaffiit siuttuinut ingerlatsinermi pilersaarutitut isumaliutigineqarsimavoq, tamakkua 2015-imi decembarimi Parisimi nunarsuaq tamakkerlugu silap pissusianut isumaqatigiissuteqassammata.

– Silap pissusiata allanngoriartornerata killilersimanissaanut atortussaqarpugut. Aaqqiissutissarpassuaqarpoq, tamakkulu atorlugit aningaasarsiornikkut inuttullu ineriartorneq ingerlaannarsinnaapput. Pisariaqartitatuaraarput allannguinissamut piumassuseqarnissarput, IPCC-p siulittaasua Rajendra Pachauri oqarpoq.

IPCC ukioq 2100 tungaanut pisinnaasunik assigiinngitsunik sisamanik naatsorsuisimavoq - apeqqutaalluni CO2-mik gas-inillu allanik kissatsinnartunik aniatitsinerup annikillisarnera qanoq iluatsitsiginersoq. Ajornerpaassappat 4,8 gradit angullugit kiannerulissaaq, panelillu siulittuutigaa immat 26 aamma 82 centimeterit akornanni qaffassasut.

Nunarsuup kissatsikkiartornerata suliffissuaqalerneq sioqqullugutut 2 gradinut killilernissaanik anguniagaq angussagutsigu pisariaqarpoq gas-inik kissatsinnartunik aniatitsinerup piffissami 2010-miit 2050-imut 40-70 procentimik annikillisarnissaa. Ukioq 2100-mi aniatitsisoqartarunnaarsimassaaq, Pachauri oqarpoq.

Nalunaarusiaq naapertorlugu aaqqiissutissaapput nukissamik atuinerup pitsanngorsarnera, anorisaatit innaallagissiuutit, solcellit, biomasse aamma orpinnik naatitsinerit - aammattaarli teknologiit soorlu atomip nukinganik nukissiuutit CCS-ilu, tamakkualu gas-iaat kissatsinnartut nunap iluanut toqqorneqartassapput.

– Aaqqiissutissat ataasiakkaat kisimiillutik naammanngillat, ilisimatuut oqarput.

Aamma CO2-mik pisassatut CO2-mullu akileraarutitut taasat anguniakkap angunissaanut aningaasartuutikinnarnerpaatut tikkuarpaat. Ikummatissanut silap pissusianut ajoqusiisunut, soorlu aamarsuarnut, uuliamut gas-imullu naalagaaffiit tapiissutigisartagaat peerneqassapput annikillisinneqassallutilluunniit.

IPCC naapertorlugu silap pissusiata allanngoriartornera annikillisinneqarsinnaavoq siunissami atuinitta qaffaataata 0,06 procentiinnarmik akitsuuserutsigu, naatsorsuutigineqarporlu atuinerup qaffariaata ukiuni untritilinni atukkatsinni 1,6-3 procentiussasoq.

 

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER