Skip to main content

FN-imi silap pissusianut atsioqatigiinnissami Løkke peqataassanngilaq

Parisimi silap pissusianut isumaqatigiissutip atsiorneqarnerani ministeriuneq peqataassanngilaq. Danmarki takutitsinerluppoq, ilungersuutiginnittut isumaqarput, naalakkersuisullu silap pissusianut anguniagaat isornartorsiorlugu

Ministeriuneq Lars Løkke Rasmussen (V) peqataassanngilaq, nunarsuarmi naalagaaffiit naalakkersuisullu isuttorpassuisa Parisimi silap pissusianut isumaqatigiissut apriilip 22-anni New Yorkimi atsiorpassuk.

Nuannaarneq killissaqanngingajakkaluarpoq silap pissusia pillugu ataatsimeersuarnermi COP21-mi decembarip 12-ianni ministerit nunarsuarmit tamarmeersut isumaqatigiissutip oqaasertassai, oqaluttuarisaanermut pingaarutilittut maligassuisutullu taaneqartut, isumaqatigiissutigimmassuk - tassuunakkut nunarsuup kissartsikkiartornerata annerpaamik 2 grader celciusinik qaffannissaanik anguniagaq anguneqaqqajanngikkaluartoq.

FN-ip genralsekretæriata Ban Ki-moonip apriilip 22-anni atsiuinissamut qaaqqusinerani nunat 130-it, ministeriunerillu nunallu siuttui 60-it sinneqartut, peqataassapput. Nunanilli avannarlernit ministeriunernik peqataasoqassanngilaq. Danmarkimit taarsiullugu peqataassaaq silap pissusianut nukissaqarnermullu ministeri Lars Chr. Lilleholt (V).

Lars Løkkep New Yorkimi peqataannginniarneranut pissutaasoq Rizaup apeqqutigaa.

Ministeriuneqarfik akivoq: "Ministeriuneq Parisimi COP21-mi silap pissusianut isumaqatigiissutip isumaqatigiissutigineqarnerani peqataavoq. New Yorkimi piumasarineqartutut atsioqatigiinnissami Danmark sinnerlugu peqataassaaq nukissaqarnermut, pilersuinermut silallu pissusianut ministeri".

Løkkelli peqataannginniarnera takutitsinerlunnerujussuuvoq, WWF Verdensnaturfondenimi silap pissusianut pisrtaq John Nordbo isumaqarpoq.

– Ban Ki-mooni qulakkeerniarsaraa atsioqatigiinnissap sapinngisamik aatsaat taama amerlatigisunit peqataaffigineqarnissaa, nunarsuarmioqatigiillu silap pissusianut iliuuseqarniarnerat Danmarkip sapinngisani tamaat tapersersorniartariaqaraluarpaa. Taamaasiussaagut ministeriuneq aallartillugu, tassuuna nalunaajaatigissagatsigu tamanna qaffasinnerpaamit pimoorunneqartoq. Immaqali Danmarkimi taamaanngilaq, John Nordbo oqarpoq.

EU-mi 2030-p tungaanut silap pissusinut anguniakkap, ilaatigut Tysklandip, Sverigep, Østrigip, Belgiap Portugalillu kajumissaarutaatut sakkortusineqarnissaanik kajumissaarutaat, Lilleholtip pingasunngormat Folketingimi itigartippaa.

Tamakkua silap pissusianut anguniakkap anguniagaqarfiunerunissaa maannangaaq oqaluuserilereerusuppaat - pissutigerpiarlugu Parisimi COP21-mi neriorsuutaasut, tassa suliffissuaqalerneq sioqqullugu nunarsuup kissassusaata annerpaamik gradinik marlunnik kissatsinnissaa, ajornanngippallu annerpaamik 1,5 gradimik kissatsinnissaa, anguneqaqqajanngimmat. Tassami gradi siulleq "anguneqareersimavoq".

Danmarkip siusinnerpaamik 2018-imi oqaloqatigiissutiginiarpa EU 2030-mi ingerlaqqissanersoq, CO2-millu aniatitsinerup annikillisarnissaanik anguniakkap 40 procentit sinnerlugit annertusillugu, Lilleholt isumasioqatigiinnermi oqarpoq.

Illua'tungiliuttut tamatumunnga akerliliipput.

– Tamanna isumatsannartumik ilatsiinnarnermik takutitsineruvoq, EU-p Danmarkillu nunani tamalaani isigineqarnerannik innarliisoq, Enhedslistenip silap pissusianut oqaaseqartartua Maria Reumert Gjerding aviisimut Infonmationimut oqarpoq.

Aamma Greenpeacemi siunnersortip Jens Mattias Clausenip naalakkersuisut silap pissusianut ingerlatsinerat pakatsissutigaa.

– Danmarkip EU-mi nunat ilatsiinnartut tamaasa toqqortorfigai, naalakkersuisullu ersarivissumik isumaqarpasinngillat qanoq iliuuseqaqqissanngitsugut, anguniakkatsinnit ungasissorujussuugaluarluta. Taamaattumik tupinnanngilaq New Yorkimi peqataanissaq suusupagineqarmat, taanna oqarpoq.

Naalakkersuisut akerliunerannut pissutaavoq silap pissusianut anguniakkat sakkortusineqarnissaat pinngitsoortikkumagamiuk, nunalerisut CO2-mik aniatitsinaveersaarnerulissammata, Jens Mattias Clausen oqarpoq.

Lars Chr. Lilleholtip mail-ikkut erseqqissarpaa Parisimut isumaqatigiissummut EU-p peqataaffia suli anginiagaqarnerpaat ilagigaat.

– EU taamaallaat maligassiuisunngorsinnaavoq neriorsuutivut naammassisinnaagutsigik. Taamaattumik EU-p annikillisaanissamik suliniutaanut inatsisip inissinneqarnissaa sammissavarput, ministeri oqarpoq.

/ritzau/

 

Velkommen til debatten
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookie akuerissavat.
  • Sermitsiaq.AG-p atuartartut akunnerminni isumaqatigiinngikkaluarpataluunniit kissaatigaa, pitsaasumik oqallittoqartarnissaa. Oqallinnissamut malittarisassavut unioqqutinneqarpata oqallinnermut peqataaqqusaajunnaartitsisoqarsinnaavoq.oq .
  • Peqqarniitsumik oqaaseqartoqarsimaneranik nalunaarutiginnittoqarsinnaavoq, "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER