Filmi: Victori qanittumiitillugu pisoqalaartuaannarpoq

Sermeq aamma imaq pillugu filmiliaq, filmitut aliikkutassiatut takissusilik. Soorlu filmi susoqarpallaanngitsutut takorloorneqarsinnaavoq.

Kisianni filmimik ingerlatseqataasup, Emile Hertling Péronardip, filmip ’Aquarela’-p Danmarkimi takuteqqaarneqarnissaa sioqqullugu naapikkakku allatut piareersapallappaanga.

- Victori qanittumiitillugu pissanganartumik pisoqartuaannarpoq, taanna oqarpoq.

Pineqartoq tassaavoq Victor Kossakovsky, russeq filmiliortartoq ataqqineqartoq, eqqumiitsuliornermik anguniagartooq.

Victor Kossakovskyp eqqaani pissanganartunik pisoqaannarneq ajorpoq, isumassarsiaasa ilaat aamma aallaqqaataaniilli ingasattorujussuupput – ingasappallaalaartullu paasinarsivoq.

Iluliami sapaatip-akunnerini arfinilinni tissukarniaraluartoq

’Aquarela’-mi immap sermillu nukingi, ilaatigut ersinarsinnaasut takutippai.

Ilitsersuisup isumaa naapertorlugu, iluliamiilluni sapaatip-akunnerini arfinilinni tissukarluni issittumi anorersuarnera iluliamit isigalugu filmiliarinissaa neriuutigalugu, tamanna takutinneqarsinnaavoq.

Emile Hertling Péronard aamma Inuk Silis Høegh filmimik suliniummut ingerlatseqataasutut ilanngunneqarput.

- Victorip tamatuma kingorna uumaannarnissaa aamma filmiliornissaa qulakkeertariaqarsimavarput, Emile Hertling Péronard, filmip ilisaritinneqarnerani taama oqarpoq.

Taakku marluullutik Qeqertarsuup Tunuani immiussinissamut misissueqqissaarlutik 216-imi aallartipput. Tassani Issittumi Sakkutooqarfik aamma serminik iigartartunik ilisimasalinnik ataatsimeeqateqarput, isumassarsiap taassuma ulorianartup piviusunngorsinnaanera misissorniarlugu. Iluliami maluginiutinik ikkussisoqarnissaa isumaliutersuutigineqarpoq, tamatuma russeq ilitsersuisoq annanniummik ammalortumik annanniarnissamut sekundinik periarfississavaa. Umiarsuaq qulimiguulillu umiarsuup eqqaaniissaaq.

- Naggataagut piviusorsiunngitsoq aamma aningaasartuutinut sinaakkutit tamarmik qaangissagai nassuerutigisariaqarparput.

Piviusup alutornassusaa naammattoq

Ilitsersuisup inuunerata ulorianartorsiortinneqannginnissaata saniatigut aamma filmimut iluaqutaasimassaaq.

- Victori misissuinermut peqataajartorluni Kalaallit Nunaannukarami paasilerpaa, piviusup alutornassusaa taamaatsillugu naammattoq, Emile Hertling Péronard oqarpoq.

Sermip iigartartup aserortarneri filmip qeqqani pingaarnertut inissisimanissaat isumassarsiarineqalerpoq, taakku Kalaallit Nunaanni immiunneqarlutik.

- Sermip balleterlutik qitinnerat sermip iigartartup qiteqatiginera aamma iluliarsuit kaajallattut takutissallugit takorloorneqalerpoq.

Immaqa Saqqami takuteqqaarneqassasoq

Filmiliortartut misilittagartuut Kalaallit Nunaanni immiussinerit pisussat ernumassutiginerpaasimagaat, Emile Hertling Péronardip paasivaa.

- Avataanit isigalugu nuna ungasissutut misinnarsinnaavoq, mersernartoq aamma angallavigissallugu ajornakusoortoq. Kisianni uagut nunaqartuusugut nalunngilarput, suliassat kalaallisut suliarineqartuaannarsinnaasut.

Kalaallit Nunaannit assilisat saniatigut ’Aquarela’ Ruslandimi, USA-mi, Venezuelami kiisalu Portugalimit Nuummut angalanermit immiussinernik ilaqarpoq.

Festivalini arlalinni takutinneqareerpoq, ilaatigut Venedigimi aamma Sundancemi. Aggustimi USA-mi biografini takutinneqassaaq.

Aasaanerani sulinngiffeqarnerup kingorna Kalaallit Nunaanni takutinneqarnissaa sulissutigineqarpoq. Ajunngitsumik ingerlasoqariarpat Saqqami takuteqqaarneqassaaq.

’Aquarela’ ullumikkut CPH:DOX-imut ilaalluni nal. 17:00 Empire Biomi Københavnimi. Filmip takutinneqarnerata kingorna Victor Kossakovsky filmip teknikkimut tunngasortai pillugit oqalliseqataassaaq.