EU Kalaallit Nunaannut 1,7 milliarder koruuninik tapiissuteqartoq
Nunat EU-mi ilaasortaasut 2021-miit 2027-mut 1,7 milliarder koruuninik Kalaalit Nunaannut tapiissuteqarsimapput. Anigaasat ilaatigut ilinniartitaanermut mingutsitsinngittumillu nukissiuuteqarnermik ingerlaqartunut atorneqassasut naatsorsuutigineqarpoq.
EU-mi 2014-imiit 2020-mut missingersuutigineqartunit Kalaallit Nunaat 1,6 milliarder koruunit angullugit tapiiffigineqarnissamut periarfissinneqarsimavoq. Piffissami pineqartumi Kalaallit Nunaanut ukiumut 200 millioner koruuniniit 230 millioner koruunit angullugit pissarsisassaaq.
EU-llu missingersuutai nutaat naapertorlugit, Kalaallit Nunaata 2021-miit 2027-mut aningaasanik taamak annertutigisunik tapiissutisisarnissaa qulakkeerneqarsimavoq.
Nunanut allanut ministeeriaqarfimmit naatsorsuutigineqarpoq, aningaasat ilinniartitaanermut nukissiuutinillu mingutsitsinnitsunik ingerlataqartut ineriartortinneqarnissaannut atorneqassasut.
Suliassaqarfimmi "mingutsaaliuilluni ineriartortitsineq"-imi pineqartut tassaapput uumassusillit assigiinngisitaarnerat, ataavartumik nukissiuuteqarneq, brintimik tunisassiorneq, silap pissusaa ilisimatusarnerlu, Naalakkersuisut ilisimatitsipput.
Siulittaasoq nuannaartoq
Naalakkersuisut Siulittaasuata isumaqatigiissut nuannaarutigaa:
- EU-mik isumaqatigiissutip naammassineqarnera nuannaarutigeqaara. EU-mik suleqateqarnitta pingaaruteqassusia isumaqatigiissuteqarnikkut naqissuserneqarpoq. OLT/ Kalaallit Nunaanut aalajangiussaq aqqutigalugu EU-mik peqatigiinnissamik isumaqatigissut ingerlaannarsinnaammat taamaasillunilu Kalaallit Nunaat ilinniartitaaneq eqqarsaatigalugu tapiissutinik pissarsiuarsinnaanissaa aammalu suliassaqarfinnut allanut tunngatillugu suleqatigiissutissanut aningaasaliiffigineqarnissaa qulakkeerneqarmat nuannaaqaanga, Múte B. Egede tusagassiorfinnut nalunaaruteqarnermi oqarpoq.
Naalakkersuisut ilisimatitsissutigaat, aningaasaliissutit 90%-ii Kalaallit Nunaanni ilinniartitsinermut tunngassuteqartunut atorneqassasut sinneruttullu 10%-it "mingutsaaliuilluni ineriartortitsineq"-imut atorneqassasut.
Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaat aningaasaateqarfinnut allanut qinnuteqarsinnaatitaavoq.
Kofod: Nukippassuit atorneqarsimapput
- Danmarkip Kalaallit Nunaannik qanimut ataqatigiissaareqateqarluni EU-mi nunat ilaasortat isumaqatiginninniarfigisimavai, Danmarkimi Nunanut allani Ministeri allappoq.
Nunanut allanut ministerip Jeppe Kofodip (Soc.) isumaqatiginninniarnermi angusat nuannaarutiginerarpai:
- Kalaallit danskillu nukippassuit atorlugit suliaq kivinniarsimavaat. Siunnersuut saqqummiunneqanngikkallarmalli EU-mi inaarutaasumik isumaqatiginninniartoqarnissaata tungaanut ukiut pingasut sinnerlugit tamanna oqallisigineqarsimavoq, tassa Kalaallit Nuaannut pitsaanerpaamik angusaqarnissaq qularnaarniarlugu, Kalaallit Nunaannit Danmarkimiillu - Nuummiit Købenahvimut Bruxellesimullu angalasarluni - qanimut suleqatigiittoqarsimavoq, Jeppe Kofod tusagassiorfinnut nalunaaruteqarnermi oqarpoq.