Ernumanermik isumatsassimanermillu erloqissuteqartut qassiunersut ilisimaneqanngilaq

Ernumaneq isumatsassimanerlu qanoq ajornartorsiutaatiginera pillugu ilisimasaqartoqanngilaq. Aqqa Samuelsenimut (IA), paragraf 37 atorlugu apeqquteqartumut, taama akissuteqartoqarpoq.

- Maannakkuugallartoq ernumanermik isumatsassimangaarnermillu eqqugaasartut amerlassusaat naatsorsorneqarsinnaanngillat, kisianni Peqqinnissaqarfiup elektronikkikkut napparsimasut allagaateqarfiani (EPJ) piffissap ingerlanerani periaatsinik misissuinernillu suleriaatsinik inerisaasoqarsinnaavoq taamaasilluni eqqugaasartut amerlassusaat misissorneqarsinnaalissalluni, Martha Abelsen (S) akissummini allappoq.

Ajornartorsiutip qanoq annertutigineranut takussutaasinnaasutuaavoq meeqqat atuarfianni atuartut angajulliit akornanni atugarissaarneq pillugu misissuineq, 2011-imi saqqummersoq. Tassani meeqqat atuarfianni atuartut angajulliit nammineq peqqissutsiminnut nalilersuinerannut ernumanermut nikallunganermullu pillugit aperineqarput.

- Kisitsisit takutippaat nukappiaqqani 22 procentii niviarsiaqqanilu 7 procentii kisimik eqqarsartaatsikkut ajornartorsioraangamik, assersuutigalugu ullut tamarluinnangajaasa nikallungasutut, ernumaleriataarneq, annilaanganeq il.il. nalunaaruteqarneq ajortut. Pingaaruteqarpoq erseqqissassallugu tamanna ernumanermik isumatsassimangaarnermillu napparsimanerunngimmat, kisianni suiaassutsip akornanni agguaqatigiinneq imminut eqqarsartaatsikkut inissisimaneq atugarissaarnerlu pillugit.

Aqqa Samuelsen (IA) isumaqarpoq ajornartorsiutip qulaajaaffigineqarnissaa pingaaruteqartoq, ernumaneq isumatsaqqanerlu ataqatigiissinnaasut isumaqarami.

- Ernumanermik isumatsassimangaarnermillu eqqugaasut inuuniarnerminni annertuumik ajornartorsiuteqalersinnaanerisa ilisimasaqarfiginissaa pingaaruteqarpoq, apeqquteqaammini tunngavilersuutigalugu allappoq.

- Taamaattumik ernumanermik isumatsassimangaarnermillu eqqugaasartut eqqarsaatigalugit Nunatsinni kisitsisinik aammalu paasissutissanik erseqqinnerusunik peqarnissarput pinngitsoorneqarsinnaanngilaq. Inuit ernumanermik isumatsassimangaarnermillu eqqugaasartut sumi najugaqarnerat ilisimasaqarfigissallugu aamma pingaaruteqarpoq. Nunatta Avannaani kaperlattartumi inuit taarsiorneq pissutigalugu ernumanermik isumatsassimangaarnermillu eqqugaasassasut qularutissaanngilaq. Ernumanermut isumatsassimangaarnermillu eqqugaanissamut pissutaasinnaasut assersuutigalugu peroriartornermi aqqusaarsimasat aammalu inuunerup ingerlanerani nalaassimasat qanoq sunniuteqartarnersut aamma paasisaqarfigissallugit soqutiginaateqarpoq.

Nunani allani ilisimaneqareerpoq ernumaneq isumatsarujussuarnerlu imminut toqunnissaq imminulluunniit toqoriarnissaq sioqqullugu aqqusaarneqartartut. Center for Selvmordsforskning (Imminortarneq pillugu ilisimatusarneq, aaqq.) kisitsisaatai naapertorlugit Danmarkimi imminut toqoriarsimasut 32 procentii kingorna psykiatriimut unitsinneqarallarsimasarput. Isumatsarujussuartut, maniodepressiviusut ernumatsaqqasullu imminut toqoriarnissamut 22-eriaammik aarlerinaateqartarput.

Nunatsinnili imminut toquttartut amerlagaluartut, taakku ataqatigiinnersut pillugit paasissutissaqanngilaq.

- Ernumanermik isumatsassimangaarnermillu eqqugaaneq pissutigalugu imminut toqunnissamut sioorasaarisoqartillugu nalunaarusiortoqanngilaq, akissummi allassimavoq.

Sooq sukumiinerusumik misissuisoqarsimannginneranut, Martha Abelsen nassuiaatissaqanngilaq.