Skip to main content

Rusland pillaatitut iliuutitik annertusivaat: Kalaallit pingasut eqqorneqarput

Rusland pillaatitut iliuutitik annertusivaat, annertusiisoqarnerani Kalaallit Nunaanniit pingasut eqqorneqarput. Taama Ruslandip nunanut allanut ministereqarfia paasissutissiivoq.

Savalimmiut ukraimiunut qimaasunut 200-nut piareersimasut

Savalimmiut Ukrainemit qimaasunik 200-nik tigusinissaannut inatsit nutaaq qulakkeerinnissaaq. Savalimmiuni inuussutissarsiornermut naalakkersuisoq Magnus Rasmussen amerlanerusut tigunissaannut ammavoq.

Ruslandimut pillaatitut iliuusissanik atuutsitsilernissaq pillugu inatsit piareerneqalersoq

Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuut EU-mi Ruslandimut pillaatitut iliuuseqartoqarneranut Nunatta peqataanissaanut aqqutissiuisussaq tusarniaassutigalugu nassiussimavaat.

Ukrainep Savalimmiut russinik niueqateqarunnaarnera iluaquserniaraa

Savalimmiormiut kapisilittaminnik Ruslandimut tunisaqartarunnaarpata, kapisilinnik tunisassiortartut Ukrainemi pitsaanerpaamik atugassaqartinniarlugit Ukrainemi oqartussat sapinngisaminnik iliuuseqarniarput. Taamatut oqarpoq Ukrainemiut ambassadøriat Mykhailo Vydoink.

Najukkami radioqarfik Ukrainemi meeqqanut qimaasunut katersuiniartoq

Najukkami radioqarfik, Seekon Radio Qaqortumiittoq Ukrainemi meeqqanut qimaasunut aningaasanik katersuiniarpoq. Katersuiniarneq siulleq sisamanngornermi unnukkut ingerlanneqarpoq, tassanilu suliffeqarfiit innuttaasullu katersuiniarfigineqarlutik. Katersuiniarneq arfininngornermi ingerlanneqaqqissaaq.

Aaja ataatsimiititaliami mianersortumik ingerlatsiniartoq

Issittup Inatsisartuini ilaasortaatitaannut Ataatsimiititaliap, Aaja Chemnitz Larsenip siulittaasuuffigisaata ataatsimiititaliami sulineq unitsikkallarneqassasoq aalajangersimavaa. Taamatullu aalajangernera Russit tungaannit ingerlaannartumik qisuariarfigineqarsimavoq.

Mette aamma Múte GUX-imi apeqqarissaarfigineqartut

Ukraine, peqqinnissaqarfimmi neqeroorutit aamma Issittoq pillugu Siunnersuisoqatigiinnut tunngatillugu ministeriuneq Mette Frederiksen aamma Naalakkersuisut siulittaasuat Múte B. Egede GUX-imi ilinniarnertuunngorniartunit apeqqarissaarfigineqarput.

Air Greenland uulia akii pillugit: Bilitsit akitsorneranik kinguneqarsinnaavoq

Nunarsuaq tamakkerlugu uuliap akitsorneranik Air Greenland aamma eqqorneqarpoq. Timmisartorsuaq Danmarkimi orserneqartarpoq, Danmarkimilu massakkut uuliap akii qaffarujussuarnikuupput. PolarOil-ilu akit suli qaffanngilai.

Europami sorsunneq: Polar Seafoodip Ruslandimi tunisassiornini ingerlatiinnarpaa

Aalisakkerinermik ingerlatsivissuup Ruslandimi suliffissuani ammatiinnarallarpaa. – Tunisassiornerup unitsinnissaanik politikkikkut piumaffigineqarutta tamanna isummerfigissavarput, Polar Seafoodip siulittaasua Henrik Leth oqarpoq.

KNI-mi pisortaaneq: Inuussutissat akii sorsuttoqarneranit sunnerneqassapput

Ukrainemi sorsuttoqarnerata kinguneranik Europami niuerfinni uuliap akia qaffakkiartupilooraluartoq, KNI-p ikummatissanut akigititani taamaaginnartissinnaavai. Inuussutissanulli akigitinneqartut sorsuttoqarnerani allanngortoqanngippat qaffangaatsiarsinnaapput.

Tusagassiorfiup tusagassiorfiit kiffaanngissusillit tapiiffigai:: Pisut ilungersunarluinnarput

Tusagassiorfik Ukrainemi tusagassiorfinnut tatineqartunut annertuumik tapiissuteqarpoq: - Sorsunnermi sumiluunniit piviusoq pilliutigineqartuni siulliusartoq kialluunniit nalunngilaa, Tusagassiorfiup pisortaa aalajangerneq pillugu oqarpoq.

Ukrainemi atomip nukinganik nukissiorfimmit qinngornerit Upalungaarsimanermut Aqutsisoqarfimmit nakkutigineqartut

Upalungaarsimanermut Aqutsisoqarfiup Ukrainemi sorsuttoqarnerani qinngornerit silallu allanngorsinnaanera immikkut nakkutigai.