Skip to main content

Svend Hardenberg KNI-mi atorfimmit qaffasissumit tunuarpoq

Ukiup affaanut nalunaarusiaq: Neqi ukiuni arlaqartuni amigartooruteqartarsimasoq

KNI: Kanngunartuliat ilinniutigissavavut digitalimillu atuinerusoqarnissaa ukkataralugu

KNI-mi mamianartuliaq Nunap karsianut millionerpassuarnik akeqartoq

Whistleblowerit: Nukissaarussimavugut

KNI-p ingerlatseqatigiiffik matua miliuunilikkaanillu annaasaqarluni

Múte KNI-mi aqutsisunut avoqqaarinnittoq

Neqip siunissaa KNI-mi kanngunartuliortoqarsimaneranit ulorianartorsiortinneqartoq

Tallimanngormat ataatsimeersuartoqarnissaa sioqqullugu isumaqartoqaraluarpoq, Neqi A/S nammineq aningaasaatimigut 6,8 millioner koruuninik sinneqartooqqaagami ingerlalluartoq. KNI A/S-illi iluani inatsisitigut tunngavissaqarani nuussisoqartarsimanerata takutippaa, Neqi A/S nammineq aningaasaatimigut 29,4 millioner koruuninik amigartooruteqartoq.

KNI-mi kusanaatsuliaq: Naalakkersuisut whistleblowerit qujaffigigaat

Whistleblowerit arlallit sapiissuseqarlutik saqqummiussisimanngitsuuppata, KNI A/S-imi kusanaatsuliarpassuit qulaajaaffigineqarsimassanngikkaluarput, naalakkersuisoq Kalisat Lund, Múte B. Egede KNI-p ataatsimeersuarneranut peqataasinnanngitsoq sinnerlugu erseqqissaavoq.

KNI-mi mamianartuliaq immikkut 112 millioner koruuninik naleqartoq

Uninngasuutit nalinginik ukiut arlallit ingerlaneranni peqquserluuteqartoqartarsimavoq, tamatulu malitsigisaanik Namminersorlutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiutaata nammineq aningaasaatini 112 millioner koruuninik nalilikillisimavai. Sulisoq ataaseq aamma peqquserluuteqarsimavoq politiinullu unnerluutigineqarsimalluni.

KNI-mi siulersuisut politiinik akuliutsitsisut

KNI A/S-imi aningaasaqarnikkut pissutsit iluarsaanneqarneranni pissutsinik allanik assuarnartunik paasisaqartoqarsimammat, siulersuisut inunnik arlalinnik politiinut unnerluussiniarlutik aalajangersimasut, Sermitsiaq.AG-mit paasineqarpoq.

KNI-mi nalunaaruteqartartoq: Aqutsisut qanigisatut ilaqutaasoq iluaqusertarpaat

KNI A/S-imi aqutsisunut ilaqutaasoq ukiut arlallit ingerlaneranni ukiumut miliuunilikkaanik isertitaqartinneqartartoq, nalunaaruteqartartup kukkunersiuisarfimmut PwC-mut saaffiginnissutigisimasaani takuneqarsinnaavoq.

KNI pillugu mamianartuliaq annertusigaluttuinnarpoq

KNI-mi mamianartuliaq toqqortaatit naliginut tunngassuteqartumi naatsorsuutinik piaaraluni allannguisimanermut tunngassuteqaannanngilaq. Kukkunersiuinermut suliaqartut PwC-p misissuineranit unnerluutit sakkortuut allat aamma ilanngunneqarput.

KNI piffissaliussamut angumerseqqammilersoq

KNI A/S-imi siulersuisut ataatsimeersuarnissaq ullulersimavaat, tassani suliffeqarfissuup ukiumoortumik nalunaarusiaq saqqummiutissavaa, Inuussutissarsiornermut Aqutsisoqarfiup nalunaarusiamik kingusinnerpaamik tunniussiffissatut ulluliussimasaa angumereqqartussanngorlugu.

KNI-mi pisortaq alla aamma suliunnaartoq

Namminersorlutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiutaat KNI A/S Sulisoqarnermut immikkoortortami pisortassarsioqqittussanngorpoq.

KNI-mi saliisoqarnissaa Naleqqamit piumasarineqartoq

KNI-mii ataasimeersuartoqartinnagu naatsorsuusiornermi tukattumik ingerlatsisarsimanerup maanna misissuiffigineqartup inernerisassaai Naleqqamit utaqqineqarumanngillat. Siulersuisut nutaat taakkuusariaqarput, suliffeqarfiup maanna misissuiffigineqarneranik naliliisussat.

KNI pingajussaanik misissuititsilersoq

Kinguaassiuutitigut inniminniilliortoqarsimaneranik unnerluussinerit sulinermilu ajortumik atugaqartoqarnera pissutigalugit KNI misissutitseqqilerpoq. Kukkunersiuisarfik PwC KNI sinnerlugu misissuilereernikuuvoq.

Bagmandspolitiit KNI-mi kusanaatsuliortoqarsimanerani peqataatinneqalersinnaasut

Kalaallit Nunaata Politiivini chefpolitiinspektør Jens Harlev ilisimatitsivoq politiit sulineranni nalinginnaalluinnartoq politiit immikkut ilisimasallit qallunaat nunaanneersut ikiuuttarnerat.

Mamianartuliaq KNI-mi qullersanut Deloittemullu artorsaatissiivoq

KNI-mi peqqumaasivimmiittuutit nalinginik allanngortiterisarnermik pasilliuteqarnerit aqutsisuinnarnut artorsaatissiinngillat, ingerlatseqatigiiffiup kukkunersiuisuinut Deloittemut artorsaatissiipput, Copenhagen Business Schoolimi lektori, Troels Michael Lilja, ingerlatseqatigiiffiit pillugit inatsisinik immikkut ilisimasalik aamma kukkunersiuisartoqarfinni sulisimasoq taama oqarpoq.

AG nutaaq atuaruk
  • Akissarsiat pillugit saqitsaanneq sivisooq aaqqilerpa?
    Politiit nuannersunik nutaarsiassanik tusarusupput
  • Utoqqalinersiallit amerleriarujussuartussanngortut:
    Utoqqaat marloriaatinngulersut
  • Isit imerlaarput:
    Naja Paulsenip »arnaq inuunermini pingaarnerusoq« pillugu isummersornera

SENESTE NYHEDER