Skip to main content

KNI-mi nalunaaruteqartartoq: Aqutsisut qanigisatut ilaqutaasoq iluaqusertarpaat

KNI A/S-imi aqutsisunut ilaqutaasoq ukiut arlallit ingerlaneranni ukiumut miliuunilikkaanik isertitaqartinneqartartoq, nalunaaruteqartartup kukkunersiuisarfimmut PwC-mut saaffiginnissutigisimasaani takuneqarsinnaavoq.

KNI pillugu mamianartuliaq annertusigaluttuinnarpoq

KNI-mi mamianartuliaq toqqortaatit naliginut tunngassuteqartumi naatsorsuutinik piaaraluni allannguisimanermut tunngassuteqaannanngilaq. Kukkunersiuinermut suliaqartut PwC-p misissuineranit unnerluutit sakkortuut allat aamma ilanngunneqarput.

KNI piffissaliussamut angumerseqqammilersoq

KNI A/S-imi siulersuisut ataatsimeersuarnissaq ullulersimavaat, tassani suliffeqarfissuup ukiumoortumik nalunaarusiaq saqqummiutissavaa, Inuussutissarsiornermut Aqutsisoqarfiup nalunaarusiamik kingusinnerpaamik tunniussiffissatut ulluliussimasaa angumereqqartussanngorlugu.

KNI-mi pisortaq alla aamma suliunnaartoq

Namminersorlutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiutaat KNI A/S Sulisoqarnermut immikkoortortami pisortassarsioqqittussanngorpoq.

KNI-mi saliisoqarnissaa Naleqqamit piumasarineqartoq

KNI-mii ataasimeersuartoqartinnagu naatsorsuusiornermi tukattumik ingerlatsisarsimanerup maanna misissuiffigineqartup inernerisassaai Naleqqamit utaqqineqarumanngillat. Siulersuisut nutaat taakkuusariaqarput, suliffeqarfiup maanna misissuiffigineqarneranik naliliisussat.

KNI pingajussaanik misissuititsilersoq

Kinguaassiuutitigut inniminniilliortoqarsimaneranik unnerluussinerit sulinermilu ajortumik atugaqartoqarnera pissutigalugit KNI misissutitseqqilerpoq. Kukkunersiuisarfik PwC KNI sinnerlugu misissuilereernikuuvoq.

Bagmandspolitiit KNI-mi kusanaatsuliortoqarsimanerani peqataatinneqalersinnaasut

Kalaallit Nunaata Politiivini chefpolitiinspektør Jens Harlev ilisimatitsivoq politiit sulineranni nalinginnaalluinnartoq politiit immikkut ilisimasallit qallunaat nunaanneersut ikiuuttarnerat.

Mamianartuliaq KNI-mi qullersanut Deloittemullu artorsaatissiivoq

KNI-mi peqqumaasivimmiittuutit nalinginik allanngortiterisarnermik pasilliuteqarnerit aqutsisuinnarnut artorsaatissiinngillat, ingerlatseqatigiiffiup kukkunersiuisuinut Deloittemut artorsaatissiipput, Copenhagen Business Schoolimi lektori, Troels Michael Lilja, ingerlatseqatigiiffiit pillugit inatsisinik immikkut ilisimasalik aamma kukkunersiuisartoqarfinni sulisimasoq taama oqarpoq.

KNI-mi siulersuisut politiit paasiniaanerat utaqqeqqaarniarpaat

KNI-p ukiup affaani 2020/21 naatsorsuutitik saqqummiunnerannut tunngatillugu naatsorsuuserinermi peqquserluttoqarsimasinnaaneranut tunngassuteqartut amerlanerusut saqqummiuppai. Taamaasiortoqarnerani suliffeqarfiup aningaasaatai 50 milliuunit koruuninik ikileriarsimasutut naatsorsuunneqarsimapput. Siulersuisulli nassuiaatigineqartut tusaatissatut tiguaat, politiillu paasiniaanerat utaqqimaaqqaassallugu.

Lynge-Larsen: KNI-mi naatsorsuutitigut peqquserlunneq imatut ingerlasimavoq

It-programmimik immikkut ittumik ineriartortitsisoqarsimavoq, taamaalilluni KNI A/S-ip quersuarmiittuuterpassuisa nalingat allanngortinneqarsinnaalluni. Hans Peter Lynge-Larsenip, sassarniarluni aalajangersimasup, uani nassuiarpaa qullersat sinnerlugit naatsorsuutinik qanoq ililluni iluarsaasseqataasarsimalluni

KNI-mi mamianartuliaq: Taamaattumik saqqummerpunga  

KNI-mi naatsorsuutitigut peqquserluttuliornermut peqataaneq inummut namminermut akisusimaqaaq. Ilaatigut tamanna patsisigalugu KNI A/S-imi naatsorsuutitigut peqquserluttuliornermut qitiusumik inissisimasoq, Sermitsiami apersorneqarluni maanna saqqummerpoq. Tamatumani neriuutigigamiuk pineqartoq tamakkiisumik qulaajarneqassasoq akisussaasutullu inissisimasut akisussaatinneqarnissaat.

KNI-mi qullersat tunniutiinnarput: Tatiginninneq pilerseqqinneqassaaq

Naatsorsuutini peqquserluttuliortoqarneranik pasilliuteqartoqarnerata kingorna KNI-mut tatiginninneq annikillimmat, siulersuisunut siulittaasoq Lars Borris Pedersen attuumassuteqanngitsumik misissuinermik maanna aallartitsiniarpoq.