Skip to main content

Ilimagisamiit nannut ikiliartorunanngitsut

Silaannaap kissakkiartornerani Issittoq kiannerulersimangaluartoq ilisimatuut ilimagisaannit nannut immaqa ikiliartunngillat.

Issittumi Siunnersuisoqatigiit: Sila pillugu isumaqatigiissut USA-mit qimarratiginiarneqarpa?

USA-p præsidentertaavata Donald Trumpip Nunarsuaq Tamakkerlugu Sila pillugu Isumaqatigiissut Parisimi COP21-p nalaani isumaqatigiissutigineqartoq Issittumi Siunnersuisoqatigiinni atorunnaarsissinnaavaa

Vittus Qujaukitsoq: EU-p Issittumut politikkia nutaaq alloriarneruvoq

Bruxelles Issittumi pingaarutilimmik inissisimavoq, kisianni tassani inunnik inuusunut iluaqutaanngitsumik politikkiliussanngillat, inuussutissarsiornermut, suliffeqarnermut, niuernermut nukissiuuteqarnermullu naalakkersuisoq isumaqarpoq

Paasissutissat: Qalasersuarmik piumasaqarneq saqqummiunneqartoq

Danmarkip Kalaallit Nunaatalu Qalasersuarmik piumasaqarnerat nunat allat piumasaqaataannik qalliivoq

Nunatta Danmarkillu Qalasersuarmik piumasaqarnertik New Yorkimi saqqummiuppaat

New Yorkimi FN ippassaq ullumikkullu pisortatigoortumik nunaviup toqqavittaanut danskit naalagaaffiannit piumasaqaateqarfiuvoq

Sakkutuut naalagaat: Qalasersualerngusaanneq nunat pingaarniutigiinnarpaat

Danmarkip, Kalaallit Nunaata, Ruslandip Canadallu, imarmik nillertorujussuarmik iluamik atorfissaqarpasinngitsumik piginninniunnerminni millionerpassuarnik atuisimanertik iluaqutigiumaaraat Forsvarsakademiet-ip pisortaata qularnartoqartippaa

Taksøep nalunaarusiaa ICC-p nersualaarpaa

Inuiaat Inuit pisinnaatitaaffiinik suliniuaqatigiiffiup maluginiarpaa, Peter Taksøe-Jensenip nalunaarusiaatigut tikkuarneqarmat nunani tamalaani suleqatigiinneq annertusineqarsinnaasoq

Issittumi pisortartaap nakkutilliineq annertunerusoq sinnattoraa

Nuummi Issittumi Sakkutooqarfiup pisortartaavata - generalmajor Kim Jesper Jørgensenip - Issittumi nakkutilliineq annertunerulersinniarlugu radarsatellittit timmisartullu F-16-it atorneqarnissaat sinnattoraa

Issittumi aningaasaliissuteqartarfik piviusunngorsinnaavoq

Issittumi attaveqarnermut suliniutinut aningaasaliissuteqarnissat pisariaqartinneqarput. Amerikarmiut aningaasaliissuteqarnermut selskabia Guggenheim Partners naliliivoq Issittumi attaveqarnermut suliniutinut 6.850 milliarder koruunit missaannik aningaasaliissuteqarnissaq pisariaqartinneqartoq

Partii Naleraq: Eskimologimik ilinniarfik Nunatsinnut nuunniarli

Kalaallit Nunaat nammineerluni issittumi ilisimatusarnermik ingerlatsisinnaavoq, Hans Enoksen isumaqarpoq

WWF Eskimologip matuneqarnera pillugu: Sianiilliorluni aalajangerneq

WWF-mi pisortap Gitte Seebergip Eskimologimik ilinniakkap pingaarnerutinneqannginnera paasisinnaanngilaa, naak illuatungaanik Issittumik aallussinerunissaq kaammattuutigineqaraluartoq

Aleqap canadamiut ambassadøriat pulaarpaa

Folketingimut ilaasortaq Aleqa Hammond (S) Damarkimi canadamiut ambassadøriannut pulaarmat ilaatigut Kalaallit Nunaata Issittumi unammilligassai oqaloqatigiissutigneqarput