Skip to main content

Sinniisut arlallit ivertinneqarput

IA aamma N Naalakkersuisunik ivertitsereernerup kingorna aamma Kujallermi borgmesterinngortitsisussaaneq tunngavigalugit sinniisunik arlalinnik Inatsisartunut isertitsipput. Siumumit ilaasortassaq ataatsimiinnerup aallartinnginnerani tunuarmat aamma sinniisoq ataaseq aggersarneqartussanngorpoq.

Siulittaasoqarfimmi sulisussat nutaat

Hans Enoksen Inatsisartuni siulittaasunngorpoq, Kim Kielsen siulittaasumut tullinngorluni.

Sinniisut kikkut isissappat?

IA aamma Naleraq sinnerlugu Inatsisartunut qineqqusaartut katillugit arfinillit marlukkaarlutik amerlaqatigiinnik taaneqarsimapput. Kikkut sinniisutut nalunaarsuiffimmi sallinngussanersut pillugit arfininngormat makitsisoqarpoq.

Kommune Kujalleq: Piumasaqaatit kissaatillu pillugit suli isumaqatiginniutissaqarpoq

Kujallermi isumaqatigiinniarnerit suli ingerlapput. Naatsorsuutigineqarsinnaavorli isumaqatigiissut sapaatip akunnerata tulliani atsiorneqarsinnaajumaartoq.

Politikkerit inuulluaqqusavut

Politkkeri ataasiinnaanngitsoq Inatsisartunut qinersisoqarmat isinngitsoorput. Pineqartut qineqqusaanerminni qinersisartunit taaguunneqarpallaanngillat.

Qinigassanngortittuni arnat procentitigut ikileriartut

Inatsisartunut qinigassanngortittut pingasuugaangata ataaseq arnaasarpoq. Kisitsisit takutippaat qinigassanngortittuni arnat procentinngorlugit amerlassusaat Inatsisartunut aamma kommuninut assigiittut.

Kielsen sassaqqippoq

Marlunngormat immikkut ittumik qinersinissaq aalajangiunneqarmat Naalakkersuisut siulittaasuat Kim Kielsen ukiut arfinillit nunatsinni siuttutut inissisimareersoq inuulluaqquneqarmat misigissutsit sakkortuut nittarsaanneqarput. Taamaattorli Kielsen nukissaqarluarpoq aammalu politikkimik suliaqarnerminik unitsitsinissaminik pilersaaruteqanngilaq. Nalunaarpormi arlaannaataluunniit qularissanngikkaa nammineq sassaqqinnini partiini aqutsisutut imminik atorunnaarsitseqqammertoq sinnerlugu.

Inatsisartut qaqugu qinersissanersut ataatsimiititaliap oqaluuserissavaa

Politikkikkut killiffik pillugu akunnerni pingasuni oqallittoqareersorlu, Inatsisartuni qinersisoqarnissaanut siunnersuut ataatsimiititaliamut suliaripallanneqartussanngorlugu ingerlateqqinneqarpoq.

Apeqqutit mianernartut aatsaat taama ikitsigisut

Politikerit nalinginnaasumik Naalakkersuisunut paasiniaanissaminnut piffissarujussuaq atortarpaat, atorfilittallu apeqqutit akinissaannut nukimmik suli atuinerusarlutik. 2020-li ukiuuvoq immikkut ittoq. Tassanngaannarmi apersuisoqarunnaarpoq.

IA-mi siulittaasoq: Inatsisartunut qinersisoqarli

Nunatsinni partiit anginerit pingasut, Siumut, Inuit Ataqatigiit aamma Demokraatit 2018-mi Inatsisartunut qinersinerup kingorna tamarmik ataatsimeersuareerlutik nutaanik siulittaasortaarlutillu siulersuisortaarnikuupput. 

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Siumumi siulittaasortaarneq Inatsisartunut qinersinermik malitseqartariaqarpoq

Nunatta aqunneqarnerata siulersorneqarnera inuiaqatigiinnut tamatsinnut attuumassuteqarpoq – Siumup ataatsimeersuarnerani aallartinanut 71-siinnaanngitsunut. Taamaattumik piaartumik Inatsisartunut qinersisoqartariaqarpoq. Inuttaasut ilisimaannassanngilaat kikkut nunarput aqunneraat – innuttaasulli aalajangiiffigisariaqarpaat. Asii Chemnitz Narup taama isummersorluni allappoq.

Utoqqalinersiat pillugit assortuunneq  

Ukiakkut ataatsimiinnermi oqaluuserisat pingaarnerpaat sakkortuumik oqallisigineqalermata,Inatsisartut ataatsimiittarfianni oqatsiaatit soorlu ”neriorsuummik unioqqutitsineq”, ”salluneq” aamma ”qineqqusaarutit” oqaatigineqaqattaarput.